Sosiaali ja terveys

Lastenvalvojan palvelut

Isyyden selvittäminen

Lapsella on oikeus isään. Jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, lastenvalvoja lähettää äidille kutsun isyysselvitykseen. Lastenvalvoja hoitaa isyyden selvittämisen. Molempien vanhempien tulee siis käydä lastenvalvojan luona. Isyyden tunnustamisen jälkeen asiakirjat lähetetään Lapin maistraattiin, joka vahvistaa isyyden. Varaa aika isyyden vahvistamista perusturvajohtaja Annikki Kallioniemelle, tarvittaessa voidaan sopia kotikäynnistä.

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja isän välinen sukulaisuus. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneet lapset. Lapselle voidaan antaa isän sukunimi ja lapsi saa perintöoikeuden isäänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen. Isä on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Jos äiti ei halua isyyttä selvitettävän, lastenvalvoja ja äiti sopivat miten asiassa menetellään. Jos isä haluaa tunnustaa lapsen äidin kieltäytymisestä huolimatta, lastenvalvojan on jatkettava isyyden selvittämistä. Jos isyys on epävarma, suoritetaan oikeusgeneettinen isyystutkimus. Lastenvalvojan lähetteellä tutkimus on vanhemmille maksuton.
linkki: Isyyslaki (700/1975)

Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta

Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen huoltajana on automaattisesti vain äiti. Isyyden selvittämisen jälkeen vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että lapsen huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Yhteishuoltosopimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona isyysselvityksen yhteydessä. Sopimus huollosta vahvistetaan sosiaalitoimistossa sen jälkeen kun isyys on vahvistettu. Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista tärkeistä asioista ja lapsen huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsesta viranomaisilta.

Erotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan laatia ja vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeuksista ja elatuksesta. Sopimusten tarkoituksena on turvata lapsen etu ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Perusturvalautakunnan vahvistamat sopimukset vastaavat lainvoimaisuudeltaan tuomioistuimen päätöstä. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatuksesta, huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta he voivat hakea päätöstä oikeudesta.

Elatussopimus

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykyjensä mukaan pääsääntöisesti siihen saakka kun lapsi täyttää 18. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusavun suuruuteen vaikuttaa lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. Lastenvalvojan luona voidaan laatia ja vahvistaa kirjallinen elatussopimus. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai jos elatusapu on vahvistettu elatustukea alhaisemmaksi maksukyvyttömyyden perusteella lähihuoltaja voi hakea elatustukea Kelalta. Elatusvelvollinen voi hakea elatustukivelan perimättä jättämistä mikäli maksukyvyttömyyteen on hyväksyttävä syy.