Kylätarinat kommentoitavina
Olemme keränneet tarinoita Enontekiön kyliltä ja tiivistäneeti niistä nämä ydintarinat. Tunnistatko oman kyläsi tarinan ja mitä olet siitä mieltä? Viimeistellyt kylätarinat tullaan julkaisemaan verkkosivuilla.
Anna palautetta 21.5. mennessä lomakkeella tai sähköpostitse: sasmo.kangassalo@enontekio.fi
Kylien tarinat
1 Hetta
Jo aikoja sitten veti Hetta ihmisiä puoleensa. Tällä paikalla on nimittäin asuttu jo kivikaudelta lähtien. Kauniin Ounasjärven rannalla oleva pieni kylä on nykyään Enontekiön keskus. Nimensä mukaisesti Hetta on jopa pakkasten paukkuessa lämpöä ja elämää täynnä. Tässä kylässä ihmiset ovat nimittäin aina lämpimiä ja vieraat otetaan vastaan sen mukaisesti.
Nykyään kylässä juhlitaan myös Väärtipäivien merkeissä. Väärti muistuttaa siitä, että jokainen kyläläinen ja vieras on täällä väärti, kohtaamisen arvoinen. Aina on aikaa tarinalle. Ounastunturi suojelee Hettaa ja sen ihmisiä. Pieni pulmukainen laulaa tunturin rinteillä ja kertoo tarinaa siitä, miten Hetan luontoreiteillä pääset kulkemaan aitoon Lapin luonnon lumoon. Hetta valloittaa lämpimällä pienen kylän karismallaan.
2 Iitto, Ropinsalmi, Pätikkä
Iitto, Ropinsalmi ja Pättikkä seuraavat toisiaan.
Iitto on vanhastaan tunnettu yhden savun kylänä, nykyään kolmen perheen kylänä. Iiton vetovoiman salaisuus lienee palsasoissa. Palsasuokummut toimivat edelleen elinympäristönä omille lajikkeilleen. Tämä näky onkin yhä harvinaisempi, sillä palsasuokummut ovat katoamassa. Onpa palsasoita entisaikaan käytetty mm. ruoan säilömiseen.
Jänkällä viihtyvät hyönteiset ja niiden perässä tulevat kylään myös erilaiset linnut. Iiton suo antaa uutta voimaa myös kylän vieraille. Jotain salaperäistä näissä palsoissa on!
Vetovoimaisen Ropinsalmen kahvikeidas, Ropin Pirtti, keskellä Käsivartta on palvellut Ropijärven rannan asukkaita ja pysäyttänyt ihmisiä tänne kautta aikojen. Täällä on aina ollut erityistä luovuutta ja rentoutta. Linja-autonkin tiedetään kuljettaneen tarvittaessa myös poroa ja lehmää. Samalla rennolla otteella vieraita ja kyläläisiä palvellaan Ropinsalmella yhä edelleen, niin sanotusti Ropin tyylillä.
Pättikkä tarkoittaa lyhyttä jyrkkää kosken kohtaa. Pättikän kylässä asui kenties kuuluisin enontekiöläinen, Nils-Aslak Valkeapää eli legendaarinen ”Ailu”, ”Áillohaš”. Täältä Ailu ammensi sisältöä runoihinsa ja joikuihinsa. Kulkiessaan luonnossa hän ystävystyi lintujen kanssa. Pättikän kylän raitilla pääset kulkemaan samoja reittejä Ailun kanssa. Ehkä sinäkin löydät ystäväksi oman laululinnun!
(Ailun runosta pätkä saameksi ja suomeksi? tähän)
3 Jatuni
Jatunissa pääset istumaan jättiläisen selälle. Tästä Jatunin selästä on kylä myös saanut nimensä. Saattaa olla, että täällä jättiläiset ovat kautta aikain rakentaneet kivestä ja puusta. Tästä merkkinä lienee muun muassa vanha sortunut kivisilta, jonka jäänteistä on rakennettu Jatunin Tarha. Voi olla, että näiltä kylää asuttaneilta jäteiltä siirtyivät rakentamisen taidot aikoinaan kyläläisille.
Ja niinpä Jatunin kylä onkin tullut tunnetuksi rakentajistaan, jotka ovat tehneet mitä taidokkaampia toteutuksia niin veneitä, rekiä kuin talojakin.
4 Kaaresuvanto
Kaaresuvannon kylä elää rajalla. Suomen ja Ruotsin puolen olevat kylät ovat kuin joen erottamat kaksoset konsanaan. Leveä joki ja sen yli kulkeva silta on osa Kaaresuvannon luonnetta. Kylän historia on värikäs. Aikoinaan jobbarit toivat Ruotsista rajan yli Suomen puolelle muun muassa pontikkaa, tupakkia ja kahvia.
Kylässä onkin edelleen oma jännittävä tunnelmansa. Kylä on ollut kaupan ja kohtaamisten keskittymä. Nykyään Kaaresuvanto on nimensä mukaisesti kuitenkin ennen kaikkea suvantopaikka, jossa pääset nauttimaan kylän virtaavasta ja kansainvälisestä tunnelmasta.
5 Ketomella, Yli-Kyrö ja Kyrö
Missä voisitkaan olla niin kotoisasti ja rennosti kuin kukkana kedolla. Tämä onnistuu Ketomellan kylässä. Ketomellan kylän rento tunnelma johtuu todennäköisesti hiekkamelloista. Hiekka kohtaa joen muodostaen siihen ikään kuin hiekkarannan, eli mellan. Tämä veden ja hiekan leikki kertoo kauneudesta ja leikkimielisyydestä, jota Ketomellasta löydät. Kylä on myös hyvä reitti mitä kauneimpaan maisemaan tunturiin.
Ylikyrössä pääset hengittämään maailman puhtainta ilmaa. Kylässä on raikasta ja ilmavaa.
Siksi se onkin myös liitovarjoilijoiden suosima paikka. Kylä on aivan tunturien juurella ja tunturien vaikutus onkin kylässä vahvasti läsnä. Ehkä tuntureilla on myös oma parantava vaikutuksensa ilmapiiriin kylässä. Myös tunnettu parantaja Juhan Aukust Keinovaara on kotoisin täältä. Yhä useampi pääsee nykyään nauttimaan Ylikyrön ilmasta ja tunturien parantavista voimista tunturireiteiltä käsin tai mökillä rentoutumalla.
Kolmen tunturin kylä Kyrö ei jää isoveljeään Ylikyröä jälkeen. Kyrö on upean kansallispuiston sydämessä. Kolme tunturia, kolme keroa eli kolme pulipäätä pulputtavat iltaisin keskenään.
Jos olet hyvin hiljaa, voit kuulla näiden tuntureiden tarinat. Kyrön kylä tarjoaa nykyään yhä useammalle vieraalle katon pään päälle. Joenvarsien niityt kutsuvat kulkemaan ja haltioitumaan pohjoisten niittyjen kauneudesta.
6 Kilpisjärvi
Kun matkaat aina Suomen Käsivarren peukaloon asti, lähelle Norjan rajaa, löydät Enontekiön kylistä kuuluisimman. Se on meidän tarunhohtoinen, pieni mutta elinvoimainen Kilpisjärvi. Kylän maisemaa maalaa kansainvälisestikin kauneudestaan tunnettu Saanatunturi.
Saanan luonne on jyrkistä ja vaikuttavista piirteistä huolimatta pehmeä, aika on ehtinyt kuluttaa sen särmiä pois. Tunturi onkin nimensä mukaisesti kuin ikiaikainen kääpä, jolla riittää viisautta jaettavaksi jokaiselle kulkijalle. Revontulten loistaessa Saanan yläpuolella kirkkaan sinisellä taivaalla, voit kuulla sen myhäilevän tyytyväisenä. Aivan kuin se tietäisi elämän salaisuuden.
Norjan ja Ruotsin puolelta kilpisjärveläisiä tervehtivät vuorten huiput. Ilmassa voi aistia jäämeren hyisen, mutta samalla niin puhdistavan viiman. Ota keuhkot täyteen ilmaa, ja anna Saanan kuiskia sinulle salaisuutensa. Tämä kolmen valtakunnan rajalla sijaitseva kylä on aina täynnä tarinoita ja ystäviä.
7 Kuttanen ja Kultima
Kuttasen kyläläisen tunnistaa parhaiten siitä, että se on kalastamassa. Kylä on kauniiden järvien ja jokien ympäröimä. Vieraillekin tarjotaan mahdollisuus unohtumattomaan kalaretkeen Kuttasen maisemissa. Alueella virtaa myös Muonionjoki, joka toimii kulkuväylänä sekä kyläläisille että vieraille. Tämä väylä yhdistää kaikki Käsivarren kylät. Jokien virroista ja kaloista voimansa ammentavat kuttaslaiset ovat yritteliästä väkeä. Täällä rakennetaan jopa teitä yhdessä. Tietä tai jokea pitkin saavut sinäkin mukavasti Kuttaseen. Talvisin pääset täältä jäätietä pitkin myös Ruotsin puoleiselle Kuttaisen kylälle.
Keskellä Kultiman kylää on postilaatikkorivi yksinäisen männyn juurella. Tätä valaisee yksi katuvalo, jota kylä kutsuu ”Kultiman valopilkuksi”. Tästä valopilkusta kylässä halutaan pitää kiinni. Kultima kylänä on itsekin kuin pieni yllättävä valopilkku erämaan sydämessä. Kultimassa on säilynyt vanhoja rakennuksia ja vanha metsäpolku, jota seuraamalla pääset, vaikka Leppäjärven kylään. Jotain kultaisen suloista tässä pikkuisessa Kultiman kylässä onkin. Jo ensimmäinen Kultimaan tullut asukaskin tokaisi: ”Tämähän on oikea kultamaa!”
8
Leppäjärvi ja Palojärvi
Itsepäiset ja omatoimiset leppäjärveläiset ovat tehneet kylästään vireän ja elinvoimaisen. Laakea tunturimaisema avautuu silmien eteen ja kutsuu vieraan kylään, jossa on aina kalastettu, marjastettu ja hoidettu poroja. Leppäjärveläiset ovat tunnettuja myös kädentaidoistaan. Jos tarvitset uuden veneen tai reen, täältä sen löydät. Kylä on tunnettu myös parantajastaan Mattilan Äijästä. Tarinan mukaan hänen ansiotaan oli kylän pelastuminen Lapin sodan tuholta. Siksi Leppäjärvellä pääseekin näkemään vanhaa perinteistä asutusta. Vaella Leppäjärven avarassa maisemassa ja anna kylän parantaa!
Palojärven kylässä on avaruutta ja tilan tuntua. Kylä tunnetaan porojen lisäksi muikuista. Kylän eteläpäästä löydät saamelaisten vanhan kesäpaikan, jossa vieläkin näkyvät tulisijat ja kotapaikat. Nykyajan keskuksena kylässä toimii Galdotieva, josta saat niin kahvia, ruokaa, bensaa kuin katon yöksi pään päällekin. Palojärveläiset ovat ystävällisiä ja kovaäänisiä. He ohjaavat sinut mielellään katsomaan kauneinta näkymää: korkean hiekkamellan päältä avautuvaa upeaa kylämaisemaa järven takana.
9
Markkina
Markkina oli ennen nimensä mukaisesti merkittävä käräjä- ja markkinapaikka, jossa eri puolilta Pohjoiskalottia saapuneet myyjät ja ostajat kohtasivat toisensa. Kylässä sijaitsi myös kirkko, jonka hirret uitettiin Muonionjokea myöten Palojoensuuhun. Tuuheassa hautalehdossa järjestetään nykyään kesällä ulkojumalanpalvelus. Markkina on laajojen soiden saartama.
Idästä laskeva Lätäseno yhtyy täällä Könkämäenoon ja jatkaa Muonionjokena. Nämä isot joet tuovat nimensä mukaisesti kylään aina uutta virtaa matkoiltaan. Lätäsenoa pitkin voit nousta erämaan sydämeen; vaikka Haltille asti. Markkinan kyläläiset kutsuvat sinut mukaan aitoon lappilaiseen elämänmenoon, jossa on aina jotain uutta nähtävää.
10
Maunu ja Vikkuri
Maunun kylä on kaksoiskylä. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsin puolelta löytyy Maunun toinen puolisko. Tämä vaikuttaa kylän luonteeseen: Maunuun samaistuvat kaikki kaukokaipuuta ja ikävää kokevat, kaipaahan kylä aina toista puoltaan. Toisaalta kylässä on tämän vuoksi kauniin melankolista tunnelmaa. Keskiajalla Suomen katolisista piispoista peräti kolme oli Maunuja. Maunun kyläkin pitää kiinni omasta arvostaan. Pienellä kylällä on itsetuntoa. Ja miksi ei olisi? Maunu jättää jälkeensä jopa männyt, sijaitseehan mäntyraja juuri näillä main.
Vikkurin kylä on nimensä mukaisesti pieni vikuri kyliemme joukossa. Vikkuri on salaperäinen ja arvaamaton. Vikkuri paljastaa erityisyytensä vain niille, jotka vierailevat paikan päällä. Vikkurin vieressä sijaitsee Järämän linnoitusalue. Se on saksalaisten vuosina 1943-44 rakentama Sturmbock–Stellung -niminen linnoitusalue, jonka tehtävänä oli suojata saksalaisten Jäämeren satamia. Tämä sodanajan jännittävä tunnelma saavuttaa sinut edelleen Järämän museossa.
Kun jatkat Vikkurista eteenpäin kohti Kilpisjärveä saavut Luspan kylään, jonka Nunasvaaralta voi linnoitusasemien lisäksi ihailla Tarvantovaaran- ja Käsivarren erämaa-alueita.
11
Muotkajärvi ja Suonttajärvi
Muotkajärven kylä on nimensä mukaisesti tunnettu muotkimisesta. Kun koskessa tulee kohta, jota et vettä myöten voi jatkaa, tulee se maata myöten muotkien ohittaa. Muotkajärvi on erinomainen läpikulkureitti, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö myös Muotkajärvelle kannattaisi jäädä pidemmäksi aikaa. Tämä reittien risteymä on rauhallinen pieni järvenrantakylä, jota ympäröivät laajat metsät, tunturit, suot, järvet ja joet. Metsien lintujen matkassa pääset luontoon virkistymään. Lintuja voit tiirailla myös kylän omasta Sotkajärven lintutornista. Lopeta siis hyvä ihminen hötkyily ja hengähdä hetki kanssamme Muotkajärven rauhassa, lintujen laulaessa.
Suonttajärvi on saanut nimensä Palojoen varrella aikoinaan sijainneen vanhan Suonttavaaran entisajan merkittävän lapinkylän mukaan. Nyt kylä on hiljainen. Sen metsissä ja järven rannalla voit silti vielä aistia menneet ajat.
12
Nunnanen
Nunnanen on kylä, jossa ei nimestään huolimatta ole tiettävästi yhtään nunnaa. Niitä on kyliltä kyllä etsitty myös kansainvälisten vieraiden voimin. Tarinoita kerrotaan myös lasta odottaneesta nunnasta, joka on luostarista karkotettuna lähtenyt vaeltamaan kohti pohjoista. Nunna on pitkän vaeltamisen jälkeen viimein päätynyt Vieltojärven rannalle ja jäänyt sinne asumaan. Ehkä Nunnasen nimen tausta on tässä tarinassa.
Joka tapauksessa kylässä on aivan omanlaisensa rauhallinen tunnelma, sellainen pehmeän utuinen. Porot käyskentelevät metsissä jäkälän perässä. Kun kylästä jatkaa Kalmankaltion suuntaan, pääty pian Hietatievoille. Tämä dyynialue on suosittu ja ainutlaatuinen maisema. Nunnanen on upea paikka elää rauhallista elämää. Vieraille kylä on paikka, jossa on aikaa nähdä ja kokea monia erilaisia aktiviteetteja sekä nähtävyyksiä. Täällä voit myös halutessasi hiljentyä luonnon äärellä kuin pyhässä paikassa.
13
Näkkälä ja Nartteli
Perinteinen lapinkylä Näkkälä odottaa sinua tien päässä. Kylä on pieni ja rauhallinen. Sen alkuperäiset elinkeinot poronhoito sekä kalastus ovat pysyneet vahvoina nykypäivään asti.
Näkkälä onkin yhä edelleen paikka, jossa pääset tutustumaan alkuperäiseen luontaistalouteen.
Kylässä sijaitsee myös vanha pyhä paikka eli Näkkälän seitakivi. Näkkälästä pääset myös ainutlaatuiseen Pöyrisjärven erämaahan. Avaraa maisemaa kaunistaa valtava Pöyrisjärvi, jonka rannalta lähtee reitti aina Kalmakaltiolle asti. Näkkälästä kulkee Hettaan myös vanha postipolku, jota pitkin voi nykyään retkeillä myös maastopyörällä ja nauttia pohjoisen tuulesta ja maisemista.
Nartteli on vesistöjen ympäröimä kylä. Narttelijärvet eli pikku Nartteli on maantien lähellä, Narttelijoki välissä ja iso Nartteli vähän kauempana. Kylässä pääset kokemaan havupuurajan pohjoispuolta, kasvillisuus on niukkaa jäkäläkangasta.
Täällä jo entisajan poromiehet ja poronaiset kesäisin kävellen ja talvisin hiihtäen tai poroilla kulkien pysähtyivät tulistelemaan, ruokailemaan ja lepäämään. Narttelin kylä kutsuu sinut kokemaan todellista pohjoisen lumoa. Siellä pieni utelias tunturisopulikin nauraa kuin sopuli Narttelissa.
14
Palojoensuu ja Vähäniva
Palojoensuu on nimensä mukaisesti täynnä tekemisen paloa. Aikoinaan 1800-luvulla, kun Markkinan kirkko purettiin, sen hirret uitettiin ja laskettiin Muonionjokea pitkin alas.
Hirsien matka jatkui aina Palojoensuun kylän rantaan. Kirkko rakennettiin paikan päälle ja niin Palojoensuun kylä toimikin kirkonkylänä vuoteen 1856 asti. Kylä on tunnettu niin teiden kuin jokien risteyspaikkana. Kyläläiset ovat tunnettuja siitä, että he ovat hereillä jo ennen kuin kukko laulaa. Iltaisin voit kävellä Palojoensuun sillalle ihailemaan jokea molempiin suuntiin. Sydämeen syttyy täällä uutta intohimoa, uusia ideoita ja tekemisen tahtoa.
Vähäniva on metsänvartijan perustama kylä. Metsänvartijuus periytyi seuraavallekin polvelle ja sitä seuraava polvi jatkoikin poliisina. Tämä sukupolvien ketju on kylässä läsnä. Niva tarkoittaa nopeasti virtaavaa joen kohtaa. Vähäniva saattaakin olla juuri se kohta, jossa joki hidastaa. Täällä jokien ja metsien kylässä sinäkin voit ottaa vähän hitaammin ja nauttia pohjoisten metsien taiasta.
15
Peltovuoma
Peltovuoma on Enontekiön itäkylien solmukohta, jonka Angelinjärvi, Pasmajoki ja Vanhajoki rajaavat omaksi saarekseen. Tämä vanhojen sukujen kylä kutsuu eläytymään pohjoiseen maaseutuelämään.
Maisemassa kulkijaa tervehtivät vanhat talot, punaharmaat navetat, vihreät niityt, pellot ja tunturit. Lapin tunnelmasta ja tunturimaisemasta nauttivat kesäisin kanssasi porojen lisäksi myös lehmät, lampaat ja hevoset.
Kyläläiset kokoontuvat edelleen vanhalla koululla järjestettävien tapahtumien, harrastusten ja festareidenkin äärellä. Käsityöläisyys on edelleen vahvasti läsnä, kylästä voi ostaa halutessaan, vaikka aidon kuksan.
16
Sonkamuotka ja Äijäjoki
Sonkamuotka tunnetaan ”Enontekiön porttina” ja ennen muinoin se toimikin myös Lapin rajana. Se on eteläinen rajakylä, jossa matkaajat tulevat ensimmäisten palvelujen ääreen. Kyläläiset ovat tulleet tunnetuksi yrittäjähenkisyydestään. Eräs yrittäjä aloitti tuomalla myyntitavarat tienvarteen maitokärryillä 1960-luvulla. Täällä matkailija pääseekin yhä edelleen nauttimaan sonkamuotkalaisten yrittäjien palveluista molemmin puolin tietä. Tervetuloa siis Sonkamuotkaan. Täällä kohdataan kulkijat suurella sydämellä.
Äijäjoki on saanut kylän nimen Äijäjärvistä, joista joki laskee. Täällä osataan ottaa elämästä ilo irti ja tarvittaessa haastaa myös pieneen kilvoitteluun. Äijäjoki on tunnettu siitä, että kuningas Ludvig Filip testasi itseään täällä Lapin tutkimusmatkallaan koettelemalla koskenlaskutaitojaan. Äijäjoki kutsuu sinutkin testaamaan itseäsi pohjoisen olosuhteissa.
17
Vuontisjärvi
Vuontisjärven kylä tunnetaan tarinoista sekä luovista ja sisukkaista ihmisistä. Kylä on täynnä tapahtumia ja dramaattisiakin käänteitä. Yhtenä tarinana on Rovan Nikun surullisen kuuluisa järvenlasku 1800-luvulla, jonka seurauksena joen uoma vaihtoi paikkaa. Tämän seurauksena Vuontisjärvi sai nykyisen muotonsa. Vuontisjärven kyläläiset ovat tunnettuja laulu- ja soittotaidoistaan. Musisoinnin lisäksi he hallitsevat tapahtumien ja tunnelmien luomisen. Joulunaikaan kylää valaisevat kauniit jäälyhdyt ja juhannusta juhlitaan rantakalaillan merkeissä. Vuontisjärven kylää et voi ohittaa. Sen tarinat ja tunnelma on koettava.