• kunnanjohtaja töissä 31.7. saakka, p. 040 570 4073
• henkilöstösihteeri 50 % töissä, p. 040 513 0850 (henkilöstö- ja laskutusasiat)

Infrastruktuuri

• työpäällikkö töissä, p. 040 500 1805
• rakennusvalvonta, rakennustarkastaja töissä 29.6.-3.7., p. 0400 168 885 toimistosihteeri töissä 8.7. alkaen, p. 040 766 9832
• maankäyttöinsinööri töissä 16.7. saakka, p. 040 571 6537

Varallaolopäivystys 24/7 vesilaitos, kaukolämpölaitos ja asunnot p. 0400 800 831

KOY Enontekiön kunnan asunnot ja Enontekiön liikekiinteistöt

• toimitusjohtaja, p. 0400 941 614

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen yhteystiedot:

Yhteysnumero 016 645 5200, arkipäivisin klo 9–11 ja 12–14 (vain puhelut)

Sähköposti: tyollisyysalue@kittila.fi

Työmarkkinatorin sähköisen asioinnin neuvonta 
ma–pe klo 9–15 puh. 0295 025 505

Palvelua tullaan optimoimaan myös talvella tarvetta ja sääolosuhteita paremmin vastaavaksi. ”Talviaikaan liikkuvassa jäteasemassa on ollut vastaanottopäiviä, jolloin asiakkaita ei ole käynyt lainkaan. Kireillä pakkasilla lämmitetään mieluummin kotia kuin lähdetään tuomaan jätteitä.” Lisää Mattas. Liikkuvan jäteaseman talviajan vastaanottopäivien muutoksista tullaan tiedottamaan myöhemmin.

Vastaanotto parillisten viikkojen torstaisin klo 10—17 osoitteessa Ruijantie 5, 99400 Enontekiö.

Kesän ja syksyn 2026 lisäaukioloajat:

29.6. klo 10–17 maanantai

13.7. klo 10–17 maanantai

27.7. klo 10–17 maanantai

7.9. klo 10–17 maanantai

21.9.klo 10–17 maanantai

3.10. klo 10–14 lauantai

Vastaanotto parillisten viikkojen perjantaisin klo 10—17 osoitteessa Kerässiepintie 92, 99300 Muonio (ekopisteellä).

Kesän ja syksyn 2026 lisäaukioloajat:

30.6. klo 10–17 tiistai

14.7. klo 10–17 tiistai

28.7. klo 10–17 tiistai

8.9. klo 10–17 tiistai

22.9. klo 10–17 tiistai

3.10. klo 10–14 lauantai

Lapecon liikkuva jäteasema on kuorma-autolla tuotettava kotitalouksien ja yritysten pienten jätekuormien vastaanottopalvelu Hetassa, Kilpisjärvellä, Muoniossa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Kuntien keskuksissa järjestettävä palvelu vastaanottaa kotitalouksien ja yritysten pieniä jätekuormia, eli henkilöauton peräkärryyn mahtuvia jätekuormia tavallisimpia jätemateriaaleja. Vastaanoton päätyttyä jätteet toimitetaan lähimmälle isolle jäteasemalle.

Vastaanottoa ei järjestetä arkipyhinä sekä joulu- ja juhannusaattona.

Lisäaukioloaikamuutokset eivät koske Lapecon muita liikkuvan jäteaseman vastaanottopaikkoja Kilpisjärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Näillä paikkakunnilla kesän palveluajat ovat vastanneet hyvin kysyntään.

Lisätietoja vastaanotettavista materiaaleista ja hinnoittelusta löytyy Lapecon verkkosivuilta: lapeco.fi/jateasemat/liikkuva-jateasema/

Aila Kauppila, viestintäpäällikkö, puh. 040 130 7466, etunimi.sukunimi@lapeco.fi

Kahden päivänä aikana määriteltiin konkreettisia keinoja vahvistaa yhteistä edunvalvontaa, alueen elinvoimaa sekä kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin yhdessä. Näiden tehtävien vetovastuut jaettiin kuntien kesken. Ensimmäisiä konkreettisia tehtäviä ovat yhteisen edunvalvonnan vuosikello ja edunvalvontakohteiden määrittely, yhteisen kuntamarkkinointiyhteistyön aloittaminen ja ympärivuotisuuden edistäminen yhteisillä toimilla.

Päivien keskusteluissa nousi usein esiin alueen tunnetuksi tekeminen. Alueen yhteiset näkyvyys- ja markkinointitoimet ovat yksi osa sitä, ja toiseksi yhteinen tilannefakta halutaan tehdä näkyväksi alueelta – ja ensin kirkastaa sen kärki. Valtionhallinnon tasolla ei välttämättä tiedosteta alueen erityisiä piirteitä, kasvua ja haasteita, kuten korjausvelkaa, saavutettavuutta ja asuntopulaa. Samoin matkailun vaikutuksia kuntiin ei välttämättä tunnisteta etelän päätöksenteossa, eikä sitä osata suhteuttaa kuntien pieniin väkilukuihin.

Yhteiset vahvuudet ja jokaisen omaleimaisuus kärkenä

Tunturi-Lappi ei ole vain neljä kuntaa – matkailija ei näe kuntarajoja eikä työntekijä elä tiukasti kuntarajojen mukaan. Investoija katsoo aluetta ja sen mahdollisuuksia kokonaisuutena, muistutti Jenni Sipilä puheenvuorossaan. Tunturi-Lapin alueella on reilu 15 000 asukasta, mutta alueen vaikutus on paljon suurempi kuin alueen väkiluku: on miljoonia matkailijayöpymisiä vuosittain, kansainväliset lentokentät ja laajat maa-alueet ja arktinen toimintaympäristö.Yhteistyötä kuntien välillä halutaan vahvistaa, kuitenkin niin, että kuntien omaleimaisuus säilyy ja alueiden erilaisuus valjastetaan voimavaraksi.

Tunturi-Lapin seutukunnan kunnilla on useita yhteisiä vahvuustekijöitä. Valtakunnallisessa elinvoima-, vetovoima- ja pitovoima eli EVP-mittauksissa Tunturi-Lapin kunnat kuuluvat 25 Suomen menestyvimmän kunnan joukkoon. Vahva EVP-tulos on myös alueemme työllisyysalueella eli Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueella. Yritystiheys alueella on Suomen huippua. Muuttoliike on kasvanut alueelle, ja opiskelu ja kansainvälisyys ovat kasvussa. Alue on ainoa Suomessa, jolla on raja niin Ruotsin kuin Norjan kanssa.

Myös tulevaisuuden suunnat ovat kaikille samat: väestö ikääntyy, työvoimapula kasvaa, ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa. Julkinen talous tiukkenee ja kansainvälinen kilpailu kovenee. Monipuolisen ja ympärivuotisen elinkeinoelämän merkitys kasvaa. Myös valtiohallinto viestii kunnille, että yhteistyötä on lisättävä. Voittajia ovatkin alueet, jotka toimivat verkostoina.

Päivien aikana tuli esille, että työvoiman saatavuudessa, edunvalvonta-asioissa ja sote-palveluissa tarvitaan yhteistyötä. Samoin harrastusmahdollisuudet, digitaalinen infra, koulutus ja investoinnit voivat olla kuntien yhteistyön teemoja, kuten myös saavutettavuuteen ja matkailuun liittyvät asiat kuten lentoyhteydet, raideliikenne ja tieverkosto. Osa kuntien kehittämisen kohteista on tällä hetkellä hyvä puolestaan tehdä omien linjausten mukaisesti, näistä esimerkeiksi nousivat maankäyttöön liittyvät poliittiset linjaukset.

Ympärivuotisuus elinvoimaisuuden jalustana

Matkailua voi ajatella toimialan sijaan toimintana, joka tuo ostovoimaa ja asiakkaita eri toimialoille, ja tämä virta halutaan alueella tasaisemmaksi, ympärivuotiseksi ja kestäväksi.  Suurimpia haasteita on, ettei aluetta tällä hetkellä tunneta kesäkohteena. Lapin keskiyön aurinko ja rauhallinen, turvallinen ympäristö, jossa on helposti saavutettavaa nähtävää ja palauttavaa koettavaa on se, mitä tällä alueella on annettavana.

Tunturi-Lappi nähdään ulkopuolelta jo nyt kokonaisuutena, siksikin matkailun ja muun toiminnan ympärivuotisuuden vahvistamisessa ja esimerkiksi reittien ja alueelta toiselle liikkumisen sujuvoittamisessa tarvitaan yhteistyötä.

Edunvalvonta junaliikenteeseen ja tieverkostoon liittyen on erittäin tärkeä yhteinen päämäärä saavutettavuuden kannalta. Suorat lentoyhteydet alueelle varmistavat kiinnostavuuden matkailualueena.

Seutuseminaarista jokavuotinen

Seutuseminaarin loppuyhteenvedossa keskustelujen henkeä kiiteltiin erityisen hyväksi ja osallistujat kokivat, että yhdessä tähdättiin aidosti tekemään jatkossa asioita tiiviimmässä kuntayhteistyössä.

Kunnanjohtajien toiveena on tehdä seutuseminaarista vuosittainen perinne. Ensimmäisen seutuseminaari oli Muoniossa, ja koska kaikki muut alueet olivat kiinnostuneet seuraavien päivien järjestämisestä, suoritettiin arvonta: ensi vuonna päivät järjestetään Kittilässä. Sitä ennen työ kuitenkin aloitetaan, konkreettisille toimille määriteltiin päivillä ajankohdat, jolloin pienemmät yhteistyöryhmät kunnista kokoontuvat edistämään sovittuja asioita.

Lisätiedot:

Tunturi-Lapin kunnanjohtajat

Laura Enbuska-Mäki, Muonion kunnanjohtaja, laura.enbuska-maki@muonio.fi  

Eero Ylitalo, Enontekiön kunnanjohtaja, eero.ylitalo@enontekio.fi  

Timo Kurula, Kittilän kunnanjohtaja, timo.kurula@kittila.fi  

Markku Vehkaoja, Kolarin kunnanjohtaja, markku.vehkaoja@kolari.fi  

Talouskehityksen taustalla olivat onnistunut talouden ohjaus sekä menojen hallinta. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta samalla, kun toimintakulujen kasvu pysyi hallinnassa. Käyttötalouden nettomenot säilyivät lähes edellisvuoden tasolla, mikä on ollut yksi kunnan talouden tasapainottamisen keskeisistä tavoitteista.

Myös verotulot ja valtionosuudet kehittyivät myönteisesti ja vahvistivat kunnan tulopohjaa. Rahoituserien heikentyminen vaikutti vuosikatteeseen, joka jäi poistojen tasoa pienemmäksi. Tämän seurauksena tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi.

Vuoden 2025 tulos antaa aihetta varovaiseen optimismiin. Talouden kehityssuunta on oikea, ja toteutunut alijäämä jäi huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Tämä luo realistisen perustan kunnan tavoitteelle saavuttaa ylijäämäinen tulos suunnitelmakauden loppuun mennessä vuonna 2028.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkossakin vastuullista taloudenpitoa, menojen hallintaa, tulopohjan vahvistamista sekä investointien huolellista suunnittelua. Nykyisen kehityksen perusteella tavoite on saavutettavissa.

Tulevina vuosina Enontekiön menestys rakentuu entistä vahvemmin elinvoiman vahvistamiseen. Kunta pyrkii luomaan edellytyksiä yritysten kasvulle, työpaikkojen syntymiselle ja uusille investoinneille muun muassa kaavoituksen, sujuvien palveluiden ja pitkäjänteisen maankäytön suunnittelun avulla.

Alueen elinkeinoelämä nojaa vahvasti matkailuun, jonka myönteiset kasvunäkymät tukevat yritystoimintaa, työllisyyttä ja kunnan taloudellista kehitystä. Kuntastrategian visiona on vuoteen 2030 ulottuva ”Enontekiö – arktinen kotimme”, jossa hyvinvointi, elinvoima, yhteisöllisyys ja ainutlaatuinen luonto muodostavat kestävän tulevaisuuden perustan.

Kunnan vetovoima syntyy arjen toimivuudesta, yhteistyöstä ja myönteisestä ilmapiiristä – tyytyväiset asukkaat, yrittäjät ja työntekijät ovatkin sen parhaita puolestapuhujia.

Lentoja käyttävien matkustajien maksuosuus matkoista on 30 %.

Kilpailutuksen perusteella elinvoimalautakunta päätti valita helikopterikuljetusten palveluntuottajaksi avovesikausille 2026–2027 Heliflite Oy:n. Tarjous täytti kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja sen hinta arvioitiin hyväksyttäväksi.

Vesitasolentokonekuljetusten osalta hankintamenettely päätettiin keskeyttää, koska määräaikaan mennessä ei saatu hyväksyttävää tarjousta.

Toimisto- ja tapahtumasihteeri valtuutettiin käymään neuvottelut vesitasolentokonekuljetusten hankkimisesta suorahankintana hankintalain mukaisesti sekä valmistelemaan tarvittavat sopimukset.

Kunta on varannut erämaalentoliikenteen järjestämiseen enintään 30 000 euroa avovesikaudelle 2026 ja enintään 20 000 euroa avovesikaudelle 2027. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus neuvotella yhden vuoden optiokaudesta ilman uutta kilpailutusta.

https://enontekio.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Elinvoimalautakunta/Kokous_2652026

– Enontekiön kunnalla on hyvät edellytykset kehittää Kilpisjärven aluetta kestävällä tavalla. Metsähallitukselle on tärkeää, että luontokeskuksen kiinteistölle on löytymässä ratkaisu, joka tukee alueen kehitystä, yhteyspäällikkö Olli Lipponen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Kilpisjärven luontokeskuksen siirtyminen kunnalle ja näin ollen säilyminen julkisessa omistuksessa tukee kehittyvän Kilpisjärven kylän monipuolisia tarpeita.

– Luontokeskus on Kilpisjärven kylässä yksi maamerkeistä korkean kummun päällä, ja sillä on merkittävä asema kylän palvelu- ja matkailuympäristössä. Hieno asia, että Metsähallituksen kanssa saavutettiin ratkaisu, joka turvaa kiinteistön tulevaisuuden sekä mahdollistaa sen hyödyntämisen kuntalaisten palvelujen kehittämisessä. Kiinteistö tarjoaa kunnalle tarkoituksenmukaisia tiloja tärkeiden toimintojen sijoittamiseen ja samalla poistaa tarpeen toteuttaa tälle vuodelle suunniteltu monitoimitalon laajennusinvestointi, toteaa kunnanjohtaja Eero Ylitalo.

Asiaa käsitellään Enontekiön kunnanhallituksen kokouksessa 10.6.2026. Mikäli kunnanhallitus tekee ostopäätöksen, kauppa voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Tavoitteena on, että kauppa voitaisiin tehdä alkukesän aikana.

Lisätietoja medialle:

• Olli Lipponen, yhteyspäällikkö, Metsähallituksen Luontopalvelut, puh. 040 738 4408
• Eero Ylitalo, kunnanjohtaja, Enontekiön kunta, puh. 040 570 4073
• Kilpisjärven luontokeskus (luontoon.fi)

Noudon voi tilata ympäri vuoden, mutta loppukesän 2026 noutoihin ehtiäkseen tilaus tulee tehdä 10.7. mennessä. Tämän jälkeen tehdyt tilaukset noudetaan kesällä 2027. Tilauksen voi tehdä Lapecon verkkosivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella tai soittamalla kun-tayhtymän asiakaspalveluun.

Romuajoneuvoja riittää Lapissa. Lapecon ecoNOUTO-palvelu on noutanut pelkästään vuo-sien 2021–2025 aikana yhteensä 698 romuautoa asianmukaiseen keräykseen. ”Koko palve-lun olemassaolon aikana romuja on kerätty roimasti yli tuhat, ja suurikokoista metalliromua-kin valtava määrä”, kertoo käyttöpäällikkö Janne Vuolli, joka on ollut palvelun suunnittelu-ja toteuttamistyössä mukana alusta alkaen.

Vuolli täydentää, että oman kunnan jäteaseman palveluihin kannattaa tutustua. Esimerkiksi romuajoneuvoja vastaanotetaan maksutta Ivalon, Kemijärven, Kittilän ja Sodankylän jäte-asemilla ympäri vuoden.

Palvelun voi tilata Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa. Noutoon soveltuvia suurikokoisia metalliromuja ovat esimerkiksi öljykattilat ja metalliset öljysäiliöt sekä romuajoneuvot. Öljysäiliöiden tulee olla puhdistettuja, ja niistä tulee toimittaa pesutodistus etukäteen tilausta tehdessä. Romuajo-neuvoista tarvitaan puolestaan valtakirja, jotta kuntayhtymä voi toimittaa ajoneuvon edel-leen romutettavaksi.

Kaikki metalliromut ja noudettavat romuajoneuvot tulee olla esteettömästi noudettavissa. Tilauksen tekoa harkitessa kannattaa tutustua palvelun ohjeistuksiin ja tarkistaa, pääseekö kuorma-autolla tarpeeksi lähelle - noin viiden metrin päähän noudettavasta tavarasta.

Palvelua ei voi käyttää muille jätteille kuten suurikokoisille kylmälaitteille tai muille sähkö-laitteille ja huonekaluille.

Aila Kauppila, viestintäpäällikkö, puh. 040 130 7466, etunimi.sukunimi@lapeco.fi

Tämän yhteistyön vahvistamiseksi järjestetään Muoniossa 16.–17.6. historian ensimmäinen Tunturi-Lapin seutuseminaari. Seminaari kokoaa yhteen kaikkien neljän kunnan valtuutetut sekä kuntien johtoryhmät. Ensimmäisen seminaarin teemana on osuvasti ”Yhteistyössä on voimaa”.

Seminaarissa tarkastellaan kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia, mutta myös niitä käytännön haasteita ja kipukohtia, joita yhteistyöhön voi liittyä. Lisäksi keskustellaan kuntien sisäisestä yhteistyöstä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Kuntalain mukaiset roolit ovat erilaisia, mutta toimiva vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus ovat onnistuneen päätöksenteon ja kehittämistyön perusta. Näihin teemoihin halutaan paneutua avoimesti ja rakentavasti.
Tunturi-Lapin kunnanjohtajien tavoitteena on tehdä seutuseminaarista vuosittainen perinne, joka vahvistaa yhteistä näkemystä ja yhteistyön kulttuuria koko alueella.

Toivottavaa on, että enontekiöläiset valtuutetut ja viranhaltijat tarttuvat kutsuun ja suuntaavat kesäkuussa Hotelli Jerikselle yhteisten asioiden äärelle. Valtuutetuille toimitetaan vielä erilliset henkilökohtaiset kutsut.

Selvityksen yhteydessä tarkastellaan muun muassa rakennuslupia, loppukatselmuksia ja muita kiinteistöihin liittyviä tietoja. Tämä on tärkeää myös kiinteistönomistajan oikeusturvan kannalta. Esimerkiksi vahinkotilanteissa puutteelliset lupa- tai tarkastustiedot voivat aiheuttaa ongelmia korvausasioissa.

Selvitystyö kestää arviolta vähintään vuoden, ja sen aikana käydään läpi kaikki kunnan alueelle rakennetut kiinteistöt. Työssä hyödynnetään olemassa olevia rekisteritietoja sekä tehdään maastokäyntejä eri puolilla kuntaa.

Selvitystä tekevät työntekijät eivät mene rakennusten sisätiloihin. Mahdollisilla pihamailla liikkuvat työntekijät ovat tunnistettavissa henkilökorteista.

Selvityksen onnistuminen on kaikkien yhteinen etu, ja kunta toivoo kuntalaisilta myönteistä suhtautumista ja hyvää yhteistyötä työn aikana.

Seminaarissa korostettiin, että länsirajan yhteydet sekä yhteistyö Ruotsiin ja Norjaan ovat entistä tärkeämpiä niin huoltovarmuuden, elinkeinoelämän kuin turvallisuuden näkökulmasta.

Valtatie 21:n parantaminen nousi vahvasti esiin, ja onneksi parannustyöt ovat jo käynnissä. Tie muodostaa tärkeän yhteyden pohjois-etelä suunnassa jäämerelle saakka. Tieverkko muuallakin Lapissa on monin paikoin kapea ja haavoittuva, mikä korostaa parantamistarpeita usealla suunnalla.

Pohjoisen infrastruktuurin kehittäminen ei liity vain puolustukseen, vaan myös kuntalaisten arkeen. Vaikka Pohjois-Suomen merkitys puolustusyhteistyössä kasvaa edelleen, niin toimivat rajayhteydet ja turvallinen liikenneverkko tukevat matkailua, yritystoimintaa, tavarakuljetuksia, pelastus- ja viranomaisliikennettä, sekä alueen saavutettavuutta ympäri vuoden.

Mihin olemme matkalla – seminaarin järjestivät yhteistyössä Tornionlaakson neuvosto, Rajaneuvosto Ruotsi-Suomi-Norja, HaaparantaTornio rajayhteistyö sekä Arctic Rail-yhdistys.

Lisätietoja https://tornedalen.org//

Lentokentällä vierailuin yhteydessä nousi esiin vahvasti Enontekiön lentokentän merkitys alueen yritystoiminnalle, matkailulle ja koko seudun saavutettavuudelle. Enontekiön lentokenttä on myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta tärkeä niin paikallisesti kuin koko Suomenkin kannalta.

Keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin liikenneyhteydet, työpaikkojen ja asuntojen riittävyys sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja pitovoima. Kuntalaiset korostivat, että toimivat yhteydet, elinvoimainen yritystoiminta ja mahdollisuus asumiseen ovat kunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia tekijöitä.

Nuorten näkökulmasta tärkeiksi asioiksi nousivat monipuoliset koulutusmahdollisuudet, lukion kehittäminen sekä aidot mahdollisuudet tulla kuulluksi päätöksenteossa. Nuoret haluavat olla mukana rakentamassa oman kotikuntansa tulevaisuutta, ja tämä viesti halutaan ottaa vakavasti.

Strategisen kehittämisen keskeisiksi painopisteiksi ovat muodostumassa työ, yrittäjyys ja elinvoiman vahvistaminen, asumisen ja toimivan infrastruktuurin varmistaminen sekä nuorten hyvinvointi ja osallisuus unohtamatta ikäihmisten palveluiden turvaamista ja aktiivistat edunvalvontaa.  

Kuntalaisten osallistuminen on ollut strategiatyössä erittäin arvokasta, ja vuoropuhelua halutaan jatkaa myös tulevaisuudessa.

25.5.2026 klo 17.00-19.00 kunnantalo
- Mitä keinoja kunnilla on varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen?
- Työpajatyöskentely: Miten pääsemme haluttuun tulevaisuuteen? Mitä sopeutumistoimia alueella
voidaan tehdä?
Työpajat ovat avoimia kaikille eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Toiseen työpajaan voi osallistua,
vaikkei pääsisi paikalle ensimmäiseen. Kahvitarjoilu.

Tilaisuudet järjestää MountResilience-hanke, www.mountresilience.eu

Lisätietoja:
projektipäällikkö Tytti Valkeapää, tytti.valkeapaa@enontekio.fi

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet – niin kuntien, yritysten ja oppilaitosten edustajat kuin kaikki Tunturi-Lapin asukkaatkin! Tilaisuus on maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Tervetuloa!

Aika: 12.5.2026 klo 12–16 Paikka: Ammattiopisto Lappia, Koulutie 8, Muonio ja Teams-etäyhteys.
Ilmoittaudu mukaan maanantaihin 11.5.2026 mennessä! Ilmoittautuminen.

Puheenvuoroja pitävät mm.
- Jarkko Rantala, AFRY – Logistiikan mahdollisuudet Lapin saavutettavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisessä
- Kirsi Ylipiessa, Traficom – Valtion hankkiman joukkoliikenteen tulevat näkymät
- Jaakko Rintamäki, Fintraffic – Matkatietokehityksen ajankohtaiset asiat
- Maria Hakkarainen, Lapin yliopisto – Miten yksilömatkailija haluaa Tunturi-Lapissa liikkua?, FitME! -hankkeen lopputulokset Tunturi-Lapin näkökulmasta
- Tea Koskela, Kideve – Tunturi-Lapin matkailun ympärivuotisuus, Tunturi-Lappi 365 -hanke

Lisätietoja tilaisuudesta: Anni Karelehto, Tunturi-Lapin Kehitys, puh. 0400 158 453, anni.karelehto@tunturilapinkehitys.fi

Aika: 23.04.2026 klo 16.30 - 19.00

Paikka: Enontekiön kunnanvirasto, valtuustosali, Ounastie 165, 99400 ENONTEKIÖ 

Tilaisuudessa keskustellaan vuorovaikutuksessa polkujen

62008 Kerassieppi – Vuontisjärvi (Enontekiö, Muonio), 62005 Hetta – Näkkälä ja

62017 Ketomella – Marasto lakkauttamisesta tiesuunnitelmalla.

Tilaisuudessa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin sekä esittää niistä mielipiteensä. Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta
https://vayliensuunnittelu.fi/s/g93w/suunnittelu  

Tilaisuus on avoin kaikille alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Tervetuloa !

Elinvoimakeskus

Osallistu, ohessa linkki 

https://teams.microsoft.com/meet/373731849007467?p=im1EYdMEaatwnMmdhD

Kohteet saivat ääniä seuraavasti:
Kilpisjärven torin kunnostaminen tapahtuma- ja kohtaamispaikaksi  51% äänistä.
Hetan kyläkeskukseen viihtyisä kohtaamis- ja tapahtumapaikka 21,5 % äänistä.
Hettaan mattojen pesupaikka 13,1 % äänistä.
Hetta Hiihtomaan välineiden uusiminen 12,4 % äänistä.
Kaikille avoin turvallinen ja merkitty pulkkamäki Hettaan 2% äänistä

Kiitos kaikille aktiivisesta äänestyksestä.