Kunta ja hallinto

Tekijät työnsä äärellä

Kerromme näissä artikkeleissa Enontekiön kunnan arjesta, työntekijöistä ja heidän tehtävistään. Tarinoista ilmenee, kuinka kunkin työtehtävät vaikuttavat meidän monien, kunnan asukkaiden ja Enontekiöllä vierailevien matkailijoiden, elämään.


Tarinat innostavat

Yrittäminen ja elinkeino -toimiala työskentelee kuntalaisten taloudellisten edellytysten parantamiseksi. Hannu Autto on toimialan kehitysjohtaja. Työpäivät täyttyvät yritysneuvonnasta, matkailun yhteismarkkinoinnista, edunvalvonnasta, investointien houkuttelusta paikkakunnalle ja yhteydenpidosta sidosryhmiin.Hannu Autto

Työ on monipuolista ja ihmiskeskeistä, se koskettaa kuntalaisia laajasti yksityisistä yrityksistä julkiseen sektoriin, kertoo Hannu. Kunnan johtoryhmän mukana hän osallistuu kuntaorganisaation kehittämiseen. ”On tärkeää, että kunnalla on pitkäjänteiset, hyvät toimintamallit.” hän jatkaa.

Iso kysymys Hannun toimialalla on kuluneena vuotena ollut paikkakunnan saavutettavuus ja lentokentän säilyminen. Sen eteen on tehty erityisen paljon töitä, tavattu ministereitä sekä Finavian edustajia. Jouluun mennessä selviää, jatkuvatko reittilennot Hettaan. Vaikka Finavia painottaa reittilentojen merkitystä, Enontekiön lentokenttä on ennen kaikkea charter-kenttä.

Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta Enontekiön matkailualalla edetään myötätuulessa. Hannu uskoo, että Kilpisjärven matkailuala tekee lähivuosina ison loikan eteenpäin. Jyppyrä-Paljasselkä –aluetta kehitetään kaikille avointen työpajojen avulla. Ideariihissä jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus olla luomassa uutta matkailualuetta ja ilmettä Hetan kirkonkylälle.

”Enontekiö itsessään on mielenkiintoinen paikka. Tarinat motivoivat minua ja niitä täällä riittää. On mukavaa ajatella, että olen itsekin jatkamassa tätä rikasta perinnettä” kuvailee Hannu kotiseutunsa ominaispiirteitä.


Ongelma ratkeaa oppimalla uutta

Tietotekniikan ja tietoliikenteen sujuvasta toiminnasta Enontekiön kunnassa huolehtii atk-vastaava Mihku Näkkäläjärvi. Laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen tukitehtävien hoito on ennen kaikkea asiakaspalvelua ja yhteistyötä eri toimialojen kanssa. Työn luonteeseen kuuluu, että iso osa työajasta kuluu ongelmien ratkaisemiseen.

Lisäksi Mihku on tuttu mies monille elokuvissa kävijöille. Hän pyörittää Enontekiön kunnan toimesta elokuvateatteri -Kino Hettaa, joka esittää kauden aikana lukuisia uutuuselokuvia lapsille ja aikuisille. Leffojen valitsemiseen voivat asiakkaat vaikuttaa, sillä elokuvat valikoituvat esitettäviksi esikatseluryhmän arvosteluiden ja asiakastoiveiden mukaan. Mihku kertoo, että näytöksissä käy keskimäärin 15 – 35 katsojaa. Lastenelokuvat keräävät yleensä enemmän väkeä, kuin aikuisille tarkoitetut näytökset.

Mihku operoi myös suorien kuvalähetysten toteutuksessa. Kunnanvaltuuston kokoukset ja muut keskustelutilaisuudet välittyvät verkkoon reaaliajassa striimattuina. Erilaiset tapahtumat edellyttävät vaihtelevia järjestelyjä äänen- ja kuvan välittämiseksi etäkatsojille. Esimerkiksi syksyn Väärtipäivät työllistivät Mihkua av-järjestelyjen osalta.

Kehittyvä teknologia ja muuttuva lainsäädäntö vaativat jatkuvaa uuden opettelua ja samalla tekevät alasta mielenkiintoisen. Innostuneisuus omaan työhön kuvastuu edelleen Mihkun olemuksesta parinkymmenen työvuoden jälkeen. ”Myönteinen asenne ja koulutus ovat avaintekijöitä jokaiselle, joka haluaa parantaa omia tietotekniikantaitojaan”, tuumaa Mihku, ja kannustaa rohkeasti hankkimaan lisää osaamista tietokoneiden kanssa työskentelyyn. Se sujuvoittaa arkiaskareita, työtä ja vapaa-aikaa.

24.10.2018


Makuun saa vaikuttaa

Seija Keskitalo

Ruoka- ja siivouspalveluiden asiakaskuntana ovat päiväkodin lapset, koululaiset, kotipalvelun asiakkaat ja ikäihmiset vanhainkodilla. He saavat päivittäin syödä keskuskeittiön valmistamat ja jakamat lämpimät ateriat sekä aamu- ja iltapalat. Palvelua pyörittää vastaava emäntä Seija Keskitalo. Hän hoitaa tavaroiden ja palveluiden hankinnat, kilpailutukset, henkilöstöasiat ja huolehtii budjettilukujen toteutumisesta. Työkenttä ulottuu Peltovuomasta Hetan ja Karesuvannon kautta Kilpisjärven koululle. Laaja toimintaympäristö vaatii tehtävien tarkkaa suunnittelua ja ennakointia sekä joustavuutta.

Koulupäiväisin Hetan keskuskeittiössä valmistetaan noin 300 ateriaa, joista suurin osa tarjotaan koululaisille. Etäpisteisiin tai kotiin tilatut ateriat puolestaan pakataan keittiössä lämpölaatikoihin asiakkaille kuljetettaviksi. Keskuskeittiössä työskentelee arkisin kaksi, Luppokodilla yksi keittiötyöntekijä. Karesuvannon ja Kilpisjärven keittiöt valmistavat ruoan itse. Jakelukeittiöissä Peltovuoman koululla ja päiväkoti Riekossa työskentelee yhdistelmätyöntekijä, joka hoitaa sekä siivouksen, että ruokien jakelun. Yhteensä ruoka- ja siivouspalvelussa Enontekiön kunnassa on 14 työntekijää.

Vaikka ruoka-annosten runko on kaikille sama, maustamisessa pyritään huomioimaan asiakkaiden esittämät toiveet. Ruokalistat perustuvat valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiakaspalautteisiin. Koska joka lounaalla on tarjolla myös kasvisvaihtoehto, erillisiä kasvisruokapäiviä ei ole. Erityistä huomiota kiinnitetään terveellisyyteen ja ruokahävikin pienentämiseen. Hankinnoissa suositaan lähellä tuotettuja, puhtaita raaka-aineita ja ekologisia materiaaleja. Poronliha, marjat ja kalatuotteet ostetaan paikallisilta myyjiltä, kun se on mahdollista. Suomessa juhlitaan tänä vuonna maksutonta 70-vuotiasta kouluruokailua. Sen kunniaksi 5.12. herkutellaan poronlihakäristyksellä, perunamuusialla ja puolukkahillolla, Seija paljastaa.

Keittiöhommiin verrattuna siivouspalvelun tuottaminen on erilainen tehtäväkokonaisuus. ”Sanotaan, että kaikki osaavat siivota, mutta se ei päde nykypäivänä. Puhdistustyöhön tarvitaan osaavia ammattilaisia, koska pintamateriaalit ja siivousaineet kehittyvät aina vain paremmiksi, samoin välineet. Puhdistustyön tekeminen muuttuu koko ajan”, kertoo Seija.

Tuleva mahdollinen maakuntauudistus mietityttää Seijaa. Muutokseen on varauduttava, vaikka tarkkaa tietoa sen vaikutuksesta omaan työhön ei vielä ole. Toistaiseksi toiminta jatkuu totuttuun tapaan. Hyvä ja terveellinen ruoka sekä liikkuminen auttavat jaksamaan, niin päiväkodin lasta, koululaista, kuin keittiön emäntääkin.

4.10.2018

 


Enontekiöllä suunnitellaan mittavia rakennushankkeita

 

Mirja Tervo toimii Enontekiön kunnan kiinteistöosakeyhtiöiden toimitusjohtaja-isännöitsijänä.  Hänen tehtävänään on kunnan omistamien kiinteistöjen hoitaminen, johon kuuluu esimiestehtäviä, kiinteistöjen remonttien ja myyntien hoitamista, taloushallintoa, asiakaspalvelua sekä investointien suunnittelua. Mirja osallistuu kunnan johtoryhmään ja asumista koskevien yhteishankkeiden, kuten Luppokodin ja kerrostalon, suunnitelmien valmisteluun.

Enontekiön kunnalla on noin 130 vuokra-asuntoa.  Asunnoista 85 % on asumiskäytössä ja loput noin 15 % tyhjillään, joko huonokuntoisuutensa tai esimerkiksi asuinalueen vuoksi. Pääosa kunnan omistamista vuokra-asunnoista sijaitsee Hetassa, sen lisäksi niitä on Peltovuomassa, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä. Vapaiden huoneistojen reaaliaikainen tilanne näkyy Enontekiön kunnan kotisivuilla. Lähes kaikki vuokra-asunnot ovat tällä hetkellä käytössä, muutamaa isompaa huoneistoa lukuun ottamatta. Varsinkin pienistä huoneistoista, kuten yksiöistä tai pienistä kaksioista on tällä hetkellä pulaa.

Kiinteistöistä huolehtimisen lisäksi, Mirjan tehtäviin kuuluu vuokra-asunto-hakemusten käsittely. Niistä päättäminen ei aina ole helppoa tai yksinkertaista. Hakemuksien käsittelyyn vaikuttavat asunnontarpeen kiireellisyys, sosiaaliset perusteet ja asiakkaan muu elämäntilanne. Kokonaistilanne ratkaisee asunnon saamisen, ei hakemusten saapumisjärjestys. Ratkaisut pyritään tekemään tasapuolisuutta sekä oikeudenmukaisuutta noudattaen ja ne sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Vaikka työ on haasteellista ja itsenäistä, Mirja viihtyy hyvin työssään.

Enontekiön kunnan omistamien kiinteistöjen osalta tullaan lähitulevaisuudessa tekemään monia isoja ja positiivisia muutoksia. Suunnitelmissa on, että nykyistä asuntokantaa korjataan, myydään tai puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. Tulevissa ratkaisuissa kiinnitetään erityistä huomiota asunnontarpeen kokonaistilanteeseen. Vuokra-asuntoja tulee olla tarjolla senioreille, erityisryhmille, sekä muille omaa asuntoa tarvitseville.  Asuinalueiden yleisilmettä kohennetaan kokonaisvaltaisella ympäristösuunnittelulla, kuten pihojen ja pihateiden kunnostamisella. ”Tavoitteenamme on rakentaa viihtyisiä ja toimivia asuinalueita huomioimalla tulevaisuuden haasteet ja tarpeet”, toteaa Mirja.

25.9.2018