Kunta ja hallinto

Tekijät työnsä äärellä

Kerromme näissä artikkeleissa Enontekiön kunnan arjesta, työntekijöistä ja heidän tehtävistään. Tarinoista ilmenee, kuinka kunkin työtehtävät vaikuttavat meidän monien, kunnan asukkaiden ja Enontekiöllä vierailevien matkailijoiden, elämään.


Rakkaudesta lajiin

Hellin Pietikäinen opettaa Peltovuoman koulun 0-2 luokan saamenkielisiä oppilaita. Työ pienessä kouluyhteisössä on joustavaa, mutta samalla haasteellista. Opetuksen lisäksi työpäivään kuuluu hallintoa, kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa ja runsaasti käytännön asioiden järjestelyä.  Suunnittelu ja opetusmenetelmien kehittäminen ovat myös keskeinen osa työtä. Varsinkin oman luokan oppituntien valmistelu vie aikaa, koska valmiita saamenkielisiä oppimateriaaleja on vähän saatavilla tai niiden sisällöt ovat vanhentuneita. – Toisaalta opettaminen ilman oppikirjoja antaa minulle vapaat kädet toteuttaa opetusta omalla tavallani, tietenkin opetussuunnitelmaa noudattaen, tiivistää Hellin.

Luokanopettajan työ on kasvun ja oppimisen tukemista, arjen taitojen hiomista tulevaa elämää varten. Hellin kertoo, että esimerkiksi matematiikassa opetamme oppilaille tietyt perustaidot, joita sitten hyödynnämme muiden oppiaineiden, kuten käsitöiden tekemisessä. Oppimateriaalien ja oppimista tukevien menetelmien joukossa oppikirjat ovat edelleen opetustyön keskeinen väline. Niiden läpikahlaaminen sivu sivulta ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Oppilaan aktiivista roolia, vuorovaikutustaitoja ja laaja-alaista osaamista korostetaan opetussuunnitelmassa.

-Suomalalainen opetus on maailman huippua ja toivottavasti pysymme jatkossakin tällä tasolla. Itse haluan koko ajan kehittää ja ylläpitää omaa osaamista kouluttautumalla. Osaltaan laadukas opetus on mahdollista myös pienten ryhmäkokojen ansiosta. Tämä vaikuttaa oman työn mielekkyyteen ja työmotivaatioon, pohtii Hellin.

-Koulutyön ohessa järjestämme oppilaiden kanssa pilkkikisoja, kodin ja koulun päiviä, kirppiksiä ja muita tapahtumia. Niiden avulla sovellamme opittua tietoa käytäntöön ja harjoittelemme asioita tekemisen kautta. Oppilaat yllättivät opettajansa omatoimisuudellaan kevätloman aikana, kun he yhdessä laittoivat kylälle pystyyn oman hiihtolomakioskin!  Tällaisten hetkien jälkeen työmotivaatio on helppo pukea sanoiksi: – Teen opettajan työtäni rakkaudesta lajiin, iloitsee Hellin.

15.3.2019



Työ vie katoille ja kaivoihin

Antti Näkkäläjärvi on hoitanut Enontekiön kunnan kiinteistöjä yli 30 vuoden ajan. Työpäivät koostuvat huolto- ja korjaustöistä, pienimuotoisista asennuksista, sisällä ja ulkona, sekä piha- ja lumihommista. Katolla tai kaivossa työskentelykään ei ole harvinaista puuhaa. Antin työpisteitä nykyisin ovat virastotalo, Tunturi-Lapin luontokeskus sekä Kivilompolon tulliaseman kiinteistöt. 

Kokemus on tuonut työn tekemiseen mukavaa rutiinia. Toisaalta työpäivän sisältö muotoutuu usein vasta työpaikalle tultaessa oman tiimin keskinäisessä työnjaossa. Työpäivät eivät toistukaan samanlaisina. -Nopeissa suunnitelman muutoksissa on oltava positiivinen ja joustava asenne, sanoo Antti.

Kiinteistönhoitaja työskentelee melko itsenäisesti, lukuun ottamatta erityistä työturvallisuutta vaativia tehtäviä. -Saman homman voi toinen tehdä eri tavoin kuin itse ja silti asiat tulee hoidetuksi. Käytän lehtipuhallinta portaiden ja muiden pienten pihakohteiden puhdistamiseksi lumesta. Työkaveri saattaa tehdä sen harjalla ja muilla lumityövälineillä, tuumaa Antti.

Turvallisuusmääräykset, työvälineet ja laitteet on tunnettava hyvin, jotta työn tekeminen luonnistuu vaivattomasti ja turvallisesti. Helpotusta fyysiseen työhön ovat tuoneet vuosien mittaan kehittyneemmät työvälineet. -Esimerkiksi työnnettävä hiekoituskone helpottaa pihojen hiekoittamista ja vähentää selkään kohdistuvaa rasitusta, kuvailee Antti.

Vaikka työ on fyysistä, siinä kuitenkin korostuu hyvien asiakaspalvelutaitojen merkitys. Kiinteistönhoitajan työn tulos näkyy viihtyisänä ympäristönä, toimivana palveluna sekä tyytyväisinä asiakkaina. Antin mielestä parasta hänen työssään ovatkin ihmiset ja heidän kanssaan asioiminen.

14.2.2019


Asioilla on tapana järjestyä

 

Koulukuraattori auttaa lapsia ja nuoria pulmatilanteissa, sekä järjestää ohjausta koulunkäyntiin. Koska paras lopputulos syntyy kodin ja koulun välisellä tiiviillä yhteistyöllä, kuraattori pyrkii tukemaan ja kehittämään tätä. Hän osallistuu oppilashuoltoryhmän tapaamisiin, opettajien kokoontumisiin ja vanhempainiltoihin.

Piia Niemelä

Enontekiöllä koulukuraattorin osa-aikaisessa tehtävässä aloitti lokakuussa Piia Niemelä. Toinen puoli työajasta menee sosiaaliohjaajana toimimiseen. Työpisteitä ovat kaikki Enontekiön koulut ja kunnanvirasto. Aamupäivisin Piia yleensä tapaa oppilaita ja opettajia. – Varhainen puuttuminen, kuunteleminen ja aito läsnäolo ovat tärkeitä työkaluja ongelmien selvittelemisessä. Roolini on olla tulkki ja viestinviejä. Haluan olla näkyvillä ja helposti tavoitettavissa. Minut saa kiinni puhelimella, Wilmalla tai sähköpostilla. Ja aina voi nykäistä hihasta, mikäli on tarvetta jutustelulle, kertoo Piia.

Kuraattorin tehtävä on kunnassa uusi, eikä valmiita toimintamalleja ole ollut. Piia kertoo, että koulun henkilöstön antama tuki on ollut tärkeää työn aloitusvaiheessa. Myös laajempi yhteistyö etsivän nuorisotyön ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa on auttanut hahmottamaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja isommissa haasteissa.

Piia myös valmistelee sopimuksia ja asiakirjoja sosiaalitoimistossa, sekä huolehtii kirjaamisista. -Toimistotyö on hyvää vastapainoa asiakastyölle ja silti sekin on tapa tehdä ihmisille hyvää, Piia pohtii. -Palkitsevinta on olla ehkäisemässä asioiden kriisiytymistä. Hyvä palaute asiakkailta ja yhteistyötahoilta antavat varmuutta omaan työhön, lisää motivaatiota ja halua kehittyä.

16.1.2019


Tarinat innostavat

 

Yrittäminen ja elinkeino -toimiala työskentelee kuntalaisten taloudellisten edellytysten parantamiseksi. Hannu Autto on toimialan kehitysjohtaja. Työpäivät täyttyvät yritysneuvonnasta, matkailun yhteismarkkinoinnista, edunvalvonnasta, investointien houkuttelusta paikkakunnalle ja yhteydenpidosta sidosryhmiin.Hannu Autto

Työ on monipuolista ja ihmiskeskeistä, se koskettaa kuntalaisia laajasti yksityisistä yrityksistä julkiseen sektoriin, kertoo Hannu. Kunnan johtoryhmän mukana hän osallistuu kuntaorganisaation kehittämiseen. ”On tärkeää, että kunnalla on pitkäjänteiset, hyvät toimintamallit.” hän jatkaa.

Iso kysymys Hannun toimialalla on kuluneena vuotena ollut paikkakunnan saavutettavuus ja lentokentän säilyminen. Sen eteen on tehty erityisen paljon töitä, tavattu ministereitä sekä Finavian edustajia. Jouluun mennessä selviää, jatkuvatko reittilennot Hettaan. Vaikka Finavia painottaa reittilentojen merkitystä, Enontekiön lentokenttä on ennen kaikkea charter-kenttä.

Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta Enontekiön matkailualalla edetään myötätuulessa. Hannu uskoo, että Kilpisjärven matkailuala tekee lähivuosina ison loikan eteenpäin. Jyppyrä-Paljasselkä –aluetta kehitetään kaikille avointen työpajojen avulla. Ideariihissä jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus olla luomassa uutta matkailualuetta ja ilmettä Hetan kirkonkylälle.

”Enontekiö itsessään on mielenkiintoinen paikka. Tarinat motivoivat minua ja niitä täällä riittää. On mukavaa ajatella, että olen itsekin jatkamassa tätä rikasta perinnettä” kuvailee Hannu kotiseutunsa ominaispiirteitä.

5.11.2018


Ongelma ratkeaa oppimalla uutta

Tietotekniikan ja tietoliikenteen sujuvasta toiminnasta Enontekiön kunnassa huolehtii atk-vastaava Mihku Näkkäläjärvi. Laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen tukitehtävien hoito on ennen kaikkea asiakaspalvelua ja yhteistyötä eri toimialojen kanssa. Työn luonteeseen kuuluu, että iso osa työajasta kuluu ongelmien ratkaisemiseen.

Lisäksi Mihku on tuttu mies monille elokuvissa kävijöille. Hän pyörittää Enontekiön kunnan toimesta elokuvateatteri -Kino Hettaa, joka esittää kauden aikana lukuisia uutuuselokuvia lapsille ja aikuisille. Leffojen valitsemiseen voivat asiakkaat vaikuttaa, sillä elokuvat valikoituvat esitettäviksi esikatseluryhmän arvosteluiden ja asiakastoiveiden mukaan. Mihku kertoo, että näytöksissä käy keskimäärin 15 – 35 katsojaa. Lastenelokuvat keräävät yleensä enemmän väkeä, kuin aikuisille tarkoitetut näytökset.

Mihku operoi myös suorien kuvalähetysten toteutuksessa. Kunnanvaltuuston kokoukset ja muut keskustelutilaisuudet välittyvät verkkoon reaaliajassa striimattuina. Erilaiset tapahtumat edellyttävät vaihtelevia järjestelyjä äänen- ja kuvan välittämiseksi etäkatsojille. Esimerkiksi syksyn Väärtipäivät työllistivät Mihkua av-järjestelyjen osalta.

Kehittyvä teknologia ja muuttuva lainsäädäntö vaativat jatkuvaa uuden opettelua ja samalla tekevät alasta mielenkiintoisen. Innostuneisuus omaan työhön kuvastuu edelleen Mihkun olemuksesta parinkymmenen työvuoden jälkeen. ”Myönteinen asenne ja koulutus ovat avaintekijöitä jokaiselle, joka haluaa parantaa omia tietotekniikantaitojaan”, tuumaa Mihku, ja kannustaa rohkeasti hankkimaan lisää osaamista tietokoneiden kanssa työskentelyyn. Se sujuvoittaa arkiaskareita, työtä ja vapaa-aikaa.

24.10.2018


Makuun saa vaikuttaa

Seija Keskitalo

Ruoka- ja siivouspalveluiden asiakaskuntana ovat päiväkodin lapset, koululaiset, kotipalvelun asiakkaat ja ikäihmiset vanhainkodilla. He saavat päivittäin syödä keskuskeittiön valmistamat ja jakamat lämpimät ateriat sekä aamu- ja iltapalat. Palvelua pyörittää vastaava emäntä Seija Keskitalo. Hän hoitaa tavaroiden ja palveluiden hankinnat, kilpailutukset, henkilöstöasiat ja huolehtii budjettilukujen toteutumisesta. Työkenttä ulottuu Peltovuomasta Hetan ja Karesuvannon kautta Kilpisjärven koululle. Laaja toimintaympäristö vaatii tehtävien tarkkaa suunnittelua ja ennakointia sekä joustavuutta.

Koulupäiväisin Hetan keskuskeittiössä valmistetaan noin 300 ateriaa, joista suurin osa tarjotaan koululaisille. Etäpisteisiin tai kotiin tilatut ateriat puolestaan pakataan keittiössä lämpölaatikoihin asiakkaille kuljetettaviksi. Keskuskeittiössä työskentelee arkisin kaksi, Luppokodilla yksi keittiötyöntekijä. Karesuvannon ja Kilpisjärven keittiöt valmistavat ruoan itse. Jakelukeittiöissä Peltovuoman koululla ja päiväkoti Riekossa työskentelee yhdistelmätyöntekijä, joka hoitaa sekä siivouksen, että ruokien jakelun. Yhteensä ruoka- ja siivouspalvelussa Enontekiön kunnassa on 14 työntekijää.

Vaikka ruoka-annosten runko on kaikille sama, maustamisessa pyritään huomioimaan asiakkaiden esittämät toiveet. Ruokalistat perustuvat valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiakaspalautteisiin. Koska joka lounaalla on tarjolla myös kasvisvaihtoehto, erillisiä kasvisruokapäiviä ei ole. Erityistä huomiota kiinnitetään terveellisyyteen ja ruokahävikin pienentämiseen. Hankinnoissa suositaan lähellä tuotettuja, puhtaita raaka-aineita ja ekologisia materiaaleja. Poronliha, marjat ja kalatuotteet ostetaan paikallisilta myyjiltä, kun se on mahdollista. Suomessa juhlitaan tänä vuonna maksutonta 70-vuotiasta kouluruokailua. Sen kunniaksi 5.12. herkutellaan poronlihakäristyksellä, perunamuusialla ja puolukkahillolla, Seija paljastaa.

Keittiöhommiin verrattuna siivouspalvelun tuottaminen on erilainen tehtäväkokonaisuus. ”Sanotaan, että kaikki osaavat siivota, mutta se ei päde nykypäivänä. Puhdistustyöhön tarvitaan osaavia ammattilaisia, koska pintamateriaalit ja siivousaineet kehittyvät aina vain paremmiksi, samoin välineet. Puhdistustyön tekeminen muuttuu koko ajan”, kertoo Seija.

Tuleva mahdollinen maakuntauudistus mietityttää Seijaa. Muutokseen on varauduttava, vaikka tarkkaa tietoa sen vaikutuksesta omaan työhön ei vielä ole. Toistaiseksi toiminta jatkuu totuttuun tapaan. Hyvä ja terveellinen ruoka sekä liikkuminen auttavat jaksamaan, niin päiväkodin lasta, koululaista, kuin keittiön emäntääkin.

4.10.2018

 


Enontekiöllä suunnitellaan mittavia rakennushankkeita

 

Mirja Tervo toimii Enontekiön kunnan kiinteistöosakeyhtiöiden toimitusjohtaja-isännöitsijänä.  Hänen tehtävänään on kunnan omistamien kiinteistöjen hoitaminen, johon kuuluu esimiestehtäviä, kiinteistöjen remonttien ja myyntien hoitamista, taloushallintoa, asiakaspalvelua sekä investointien suunnittelua. Mirja osallistuu kunnan johtoryhmään ja asumista koskevien yhteishankkeiden, kuten Luppokodin ja kerrostalon, suunnitelmien valmisteluun.

Enontekiön kunnalla on noin 130 vuokra-asuntoa.  Asunnoista 85 % on asumiskäytössä ja loput noin 15 % tyhjillään, joko huonokuntoisuutensa tai esimerkiksi asuinalueen vuoksi. Pääosa kunnan omistamista vuokra-asunnoista sijaitsee Hetassa, sen lisäksi niitä on Peltovuomassa, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä. Vapaiden huoneistojen reaaliaikainen tilanne näkyy Enontekiön kunnan kotisivuilla. Lähes kaikki vuokra-asunnot ovat tällä hetkellä käytössä, muutamaa isompaa huoneistoa lukuun ottamatta. Varsinkin pienistä huoneistoista, kuten yksiöistä tai pienistä kaksioista on tällä hetkellä pulaa.

Kiinteistöistä huolehtimisen lisäksi, Mirjan tehtäviin kuuluu vuokra-asunto-hakemusten käsittely. Niistä päättäminen ei aina ole helppoa tai yksinkertaista. Hakemuksien käsittelyyn vaikuttavat asunnontarpeen kiireellisyys, sosiaaliset perusteet ja asiakkaan muu elämäntilanne. Kokonaistilanne ratkaisee asunnon saamisen, ei hakemusten saapumisjärjestys. Ratkaisut pyritään tekemään tasapuolisuutta sekä oikeudenmukaisuutta noudattaen ja ne sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Vaikka työ on haasteellista ja itsenäistä, Mirja viihtyy hyvin työssään.

Enontekiön kunnan omistamien kiinteistöjen osalta tullaan lähitulevaisuudessa tekemään monia isoja ja positiivisia muutoksia. Suunnitelmissa on, että nykyistä asuntokantaa korjataan, myydään tai puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. Tulevissa ratkaisuissa kiinnitetään erityistä huomiota asunnontarpeen kokonaistilanteeseen. Vuokra-asuntoja tulee olla tarjolla senioreille, erityisryhmille, sekä muille omaa asuntoa tarvitseville.  Asuinalueiden yleisilmettä kohennetaan kokonaisvaltaisella ympäristösuunnittelulla, kuten pihojen ja pihateiden kunnostamisella. ”Tavoitteenamme on rakentaa viihtyisiä ja toimivia asuinalueita huomioimalla tulevaisuuden haasteet ja tarpeet”, toteaa Mirja.

25.9.2018