Kunta ja hallinto

Tekijät työnsä äärellä 2020

Kerromme näissä artikkeleissa Enontekiön kunnan arjesta, työntekijöistä ja heidän tehtävistään. Tarinoista ilmenee, kuinka kunkin työtehtävät vaikuttavat meidän monien, kunnan asukkaiden ja Enontekiöllä vierailevien matkailijoiden, elämään.


Kartat kiinnostavat Kaita

Maankäyttöinsinöörin tehtäviä Enontekiön kunnassa hoitaa nykyisin Kai Takkunen. Uuteen tehtävään Enontekiölle Kai siirtyi Valkeakosken kaupungilta, jossa hän työskenteli paikkatietoinsinöörinä. -Aloitin siinä hommassa aluksi harjoittelijana ja valmistumisen jälkeen ehdin olla töissä yli kymmenen vuotta ennen Enontekiölle siirtymistä, Kai kertoo.

-Olen aina ollut kiinnostunut kartoista, siksi aikoinaan hakeuduin tätä alaa opiskelemaan, Kai jatkaa. Maanmittausinsinöörin opinnot veivät Alavieskasta kotoisin olevan Kain aluksi Mikkeliin ja sieltä työharjoittelun myötä Valkeakoskelle. Pienen mutkan Kai ehti tehdä myös Rovaniemelle.

–Katselin jo pidemmän aikaa satunnaisesti mol:in sivuilta avoimia työpaikkoja. Tässä paikassa kiinnosti erityisesti paikkakunta, koska oli aiemmin tehnyt vaellus- ja kalastusreissuja Käsivarren alueelle, kertoo Kai. Nyt paikkakunnalle asettuneena suunnitelmissa onkin jo seuraavat reissut Enontekiön maastoihin, erityisesti Kilpisjärven, Kalmankaltion ja Ylläs-Pallas-kansallispuiston suunnilla. Koska työhaastattelu hoitui etäyhteydellä, Hetassa Kai ei ollut ennen muuttoaan käynyt. –Olen nyt lenkkeillyt ja pyöräillyt asunnon lähimaastoissa. Hetta vaikuttaa mukavalta ja rauhalliselta paikalta, toteaa Kai.


Tiimityö, tasavertaisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat ässät henkilöstöjohtaja Matti Ikosen hihassa

Matti Ikonen on työskennellyt Enontekiön kunnan henkilöstöjohtajana viime syksystä lähtien. Henkilöstöjohtajan vastuulla on useita lakisääteisiä tehtäviä työturvallisuudesta, yhteistoimintaan ammattijärjestöjen kanssa aina työ- ja virkaehtosopimusten toimeenpanoon liittyviin asioihin. Henkilöstöjohtaja vastaa myös rekrytoinneista ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lisäksi hän johtaa hyvinvointiprosessia, joka tuottaa palvelut kuntalaisille vauvasta ikäihmiseen, opetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-aikapalvelut. Siinä on täyspakkaus, jonka kantamiseen vaaditaan leveät hartiat.

Matti Ikonen on vannoutunut tiimipelaaja: “Saan voimani ihmisistä. Olen halunnut aina työskennellä ihmisten parissa, ja esimerkiksi tutkijankammioon sulkeutuminen ei ole tämän vuoksi koskaan ollut minulle vaihtoehto.” Ikonen on pätevöitynyt henkilöstöjohtajan työhön sotilastaustansa perusteella. “Upseerikoulutuksen jälkeen työskentelin kymmenen vuotta varusmiesten parissa. Sen jälkeen hakeuduin hallintopuolelle ja noin 15 vuotta työskentelin erilaisissa henkilöstöhallinnon tehtävissä muun muassa johtamisjärjestelmäkeskuksessa”, kolmikymmenvuotisen uransa puolustusvoimien riveissä marssinut everstiluutnantti evp Ikonen kertoo.

Uusimmat johtamisen teoriat ammentavat mielellään oppeja urheilumaailmasta ja valmentamisesta. Ikonen on toiminut jääkiekkovalmentajana kymmenen vuotta, ja hän näkee johtamisen ja valmentamisen yhteyden merkityksen vahvana: “Joukkueurheilussa valmentajan tehtävänä on opettaa perustekniikoita ja ennen kaikkea sitten se, miten pelaamme yhdessä. Valmennuksessa on tietysti yksilöohjausta, mutta samalla joukkueen pitää kasvaa siihen, että ei ole vain minä vaan aina me.”

Pitkällä perspektiivillä sekä valmentamisen että henkilöstöjohtamisen maailmaa tunteva Ikonen sanoo, että monella kokemattomalla valmentajalla on halu kontrolloida. “Ja siinä tulee sitten se, että ei ole me vaan minä. Valmentajan tehtävä on tuoda joukkuetta esiin. Pelaajapolut ovat erilaisia, ja yksilöllisiä pelaajapolkuja pitää tukea.” Työelämässä sama näkyy Ikosen mukaan niin, että kaikki toiminta, joka lähtee työntekijästä itsestään, toimii mitä parhaiten. “Kaikki mikä lähtee pelkästä pomon käskystä, onkin sitten vaikeampaa”, hän toteaa.

Ikonen itse elää niin kuin opettaa. “Enontekiön kunnan toimintatapakulttuuriin toivon voivani esimerkilläni vaikuttaa. Esimiestyön näen niin, että avoimesti keskustellaan asioista, valitaan yhdessä toimintatapa, josta johtaja sitten tekee virkavastuunsa mukaan päätöksen. Johtajan valta-asema näkyy siis vain päätöksen tekemisenä, ei missään muussa. Työntekijä on vuorovaikutussuhteessa tasaveroinen johtajaan nähden”, linjaa Ikonen.

Mikä sitten saa kokeneen henkilöstöjohtajan tuntemaan onnistumisen ylpeyttä omassa työssään? Ikonen arvostaa sitä, kun henkilöstö tuo rehellisesti esiin työhönsä liittyviä asioita, joskus vaikeitakin. “Aina sitä ei ole tyytyväinen siihen, mitä paljastuu, mutta epäkohdan tiedostaminen on ainut avain ongelman ratkaisuun”, filosofoi Ikonen. “Valmentaja iloitsee joukkueen mukana, kun joukkue tekee maalin. Samaan tapaan minä iloitsen, kun joku kunnan työntekijöistä onnistuu omassa työtehtävässään. Mielellään näkisin, että työntekijät uskaltaisivat jakaa työyhteisössä omia onnistumisiaan. Tehdään yksi maali kerrallaan ja lopulta viedään koko turnaus.”


Myhäillen kohti uusia yllätyksiä

Sirpa Mannela työskentelee unelmatyössään toimisto- ja tapahtumasihteerinä Enontekiön kunnan kehittäminen ja elinvoima -toimialalla. Organisaatio ja nimikkeet ovat matkan varrella muuttuneet, mutta työnkuva pysynyt pääpiirteittäin samana vuodesta 2007. Viimeisen vuoden aikana Sirpa on totuttautunut työssään uudenlaiseen arkirytmiin pitkäaikaisen työparin eläköidyttyä: “Ihmeekseni olen kuitenkin selviytynyt ilman rakasta aisapariani!”, nauraa Sirpa.

Sirpan kalenteri täyttyy paitsi toimistotehtävistä, myös erilaisten tapahtumien järjestämisestä, mistä kuntalaiset hänet parhaiten tuntevatkin. Esimerkiksi Enontekiön pilkkiviikko, Hetan Musiikkipäivät ja Hetan joulumyyjäiset ovat Sirpan organisoimat. Tapahtumia järjestetään sekä kuntalaisten että matkailijoiden viihtyvyyden takaamiseksi.

Tapahtumatuottajan tutkinnon suorittanut Sirpa luonnehtii työtään erittäin vaihtelevaksi, eikä työaikakaan rajoitu virastotunteihin. Tapahtumakaudella töitä paiskitaan yrittäjien tapaan tarvittaessa vaikka kellon ympäri. Hetan Musiikkipäivät järjestetään aina pääsiäisviikolla, joten pääsiäislomaa hänellä ei ole koskaan: “Siihen on niin tottunut. Jos meille tulee pääsiäisvieraita, niin sanon, että minua ei sitten kotona näy.”

Sirpalle asiakaslähtöisyys on kunnia-asia. “Tavoitteeni tapahtumia järjestäessäni on, että kulloinenkin tapahtuma saadaan vietyä tyylikkäästi läpi, se kiinnostaa ihmisiä ja tuo heille hyvän mielen. Yllätykset kuten sähkökatkot tapahtuman aikana ratkaistaan huomaamattomasti, ettei yleisö edes hoksaa jonkin menneen vikaan. Pyrimme uudistamaan vuosittain toistuvia tapahtumia niin, että ne tuntuvat aina kuitenkin tuoreilta. Kuuntelemme palautetta herkällä korvalla ja sen pohjalta kehittelemme tuttuihin konsepteihin uusia vivahteita”, Sirpa kuvailee. Yhteistyökumppaneineen Sirpa on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa: esimerkiksi yhdessä enontekiöläisten yhdistystoimijoiden kanssa järjestettävä vuotuinen Enontekiön pilkkiviikko on tosipimplaajien keskuudessa saavuttanut legendaarisen maineen.

Mikä tekee Enontekiöstä matkailijoiden keskuudessa niin vetovoimaisen? Kaksi asiaa on Sirpan mukaan Enontekiöllä ylitse muiden: ainutlaatuinen luonto ja ainutlaatuiset ihmiset. “Toistuvasti saan kuulla vierailijoilta, miten kovasti he pitävät Enontekiön satumaisesta luonnosta ja aidoista ihmisistä, suurista persoonista.” Näiden kahden vetovoimatekijän ansiosta moni Lapin kävijä palaa Enontekiölle tuttuihin tapahtumiin vuosi toisensa jälkeen.

Sirpan uran varrella on sattunut ja tapahtunut. Iloisin yllätys ja mieluisin muutos huolellisesti suunnitellun tapahtuman kulkuun koettiin takavuosina Hetan Musiikkipäivillä. Hän muistelee ikimuistoista tapausta: “Esiintyjä joutui lähtemään synnyttämään, ja taiteellinen johtaja sai rustata siltä seisomalta päivän ohjelmiston uuteen uskoon. Muutokset tehtiin, muusikkopariskunta lähti Rovaniemelle vauvaa hakemaan, hätävarakonsertti pidettiin ja kaikki olivat tyytyväisiä.” – Kuten hyvässä tapahtumassa kuuluukin. Silloin tapahtumasihteeri Sirpa Mannela lyö itsensä kanssa isot ylävitoset ja lähtee liihottelemaan myhäillen kohti uusia yllätyksiä.