Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko tulee perustumaan vahvaan demokratiaan | Lappi buresbirgenguovllu mearrádusdahkan vuođđuduvvagoahtá nana demokratiijai
Lapin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on tehnyt esityksen hyvinvointialueen poliittisesta johtamisjärjestelmästä. Kyseessä on vasta esitys, joka menee vielä keväällä hyvinvointialueen aluevaltuuston käsittelyyn. Uusi valtuusto aloittaa työnsä maaliskuun alussa.
Poliittisessa organisaatiossa ylintä päätösvaltaa käyttää 59-henkinen aluevaltuusto, jonka lappilaiset valitsevat tammikuun aluevaaleissa. Muita lain vaatimia toimijoita ovat aluehallitus, johon tulisi 13-15 jäsentä, tarkastuslautakunta (13-15-jäsentä), aluevaalilautakunta (5 jäsentä), saamen kielen lautakunta (11-13 jäsentä) sekä nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvostot.
Näiden lisäksi esitetään kolmea 11-13-jäsenistä lautakuntaa, jotka olisivat hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, pelastus- ja valmiuslautakunta sekä osallisuus- ja asiakkuuslautakunta. Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta vastaisi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä yhteistyöstä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta edistäisi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Sen alaisuudessa toimisi 7-9-jäseninen yksilöasioiden jaosto, joka käsittelisi yksilöitä koskevia sote-palvelujen päätöksiä ja oikaisuvaatimuksia. Pelastus- ja valmiuslautakunta vastaisi pelastustoimesta sekä hyvinvointialueen varautumis- ja valmiusasioista.
Lautakuntien lisäksi perustettaisiin hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelukunta, jossa olisi edustaja jokaisesta kunnasta, Lapin liitosta ja Saamelaiskäräjiltä. Hyvinvointialuetta neuvottelukunnassa edustaisi hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta sekä aluehallituksen, aluevaltuuston, osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan ja saamen kielen lautakunnan puheenjohtajat. Neuvottelukunnassa olisi läsnäolo- ja puheoikeus muun muassa hyvinvointialuejohtajalla, kunnanjohtajilla ja maakuntajohtajalla.
Saamen kielen lautakunnan jäsenmäärästä ja tehtävistä neuvotellaan Saamelaiskäräjien kanssa. Lautakunnan jäsenten tulee olla saamenkielisiä. Vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä on nimettävä Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä siten, että kyläkokous esittää näistä yhtä henkilöä.
Virkamiehistä koostuva väliaikainen valmistelutoimielin eli vate on valmistellut luottamuselimiä koskevan esityksensä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän kanssa. Vaten puheenjohtaja Jari Jokelan mukaan ehdotukselle on vahva tuki poliittiselta seurantaryhmältä ja suurimpien puolueiden piirijärjestöiltä.
Useammalla lautakunnalla varmistetaan, että työmäärä ei kasaannu liikaa aluehallituksen harteille varsinkaan näin alkuvaiheessa, kun päätettäviä asioita on tavallista enemmän. Lisäksi lautakuntien määrällä ja kohtuullisen isolla jäsenmäärällä voidaan varmistaa, että luottamushenkilöitä on mukana koko maantieteellisesti laajalta alueelta.
Lautakuntiin on päädytty, sillä niissä voi olla valtuutettujen lisäksi myös muita henkilöitä. Esimerkiksi valiokunnat koostuisivat vain valtuutetuista. Nyt esitetyssä mallissa vain puolet lautakuntien jäsenistä tulisi olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, ja sääntö ei koskisi lainkaan aluevaalilautakuntaa tai saamen kielen lautakuntaa.
Vate valmistelee yhteistyössä poliittisen seurantaryhmän kanssa tulevalle valtuustolle esityksen myös hallintosäännöstä, jossa määritellään tarkemmin sekä poliittisten toimielinten että johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja vastuut.
Lisätietoja
väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lshp.fi, 040 532 3998
****
Lappi buresbirgenguovllu mearrádusdahkan vuođđuduvvagoahtá nana demokratiijai
Lappi buresbirgenguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána lea addán evttohusa buresbirgenguovllu politihkalaš jođihanvuogádagas. Sáhka lea easka evttohusas mii gieđahallojuvvo giđđat vel buresbirgenguovllu guovlostivrras. Ođđa stivra álggaha barggustis njukčamánu álggus.
Politihkalaš organisašuvnnas alimus mearridanválddi geavaha guovlostivra masa gullet 59 lahtu. Lappilaččat válljejit guovlostivrra ođđajagimánu guovloválggain. Eará lágas gáibiduvvon doaimmat leat guovlohálddahus masa boađášedje 13-15 lahtu, dárkkistanlávdegoddi (13-15 lahtu), guovloválgalávdegoddi (5 lahtu), sámegiela lávdegoddi (11-13 lahtu) sihke nuoraid-, vuorrasiid-, ja lápmásiidstivrrat.
Dáid lassin evttohuvvojit golbma lávdegotti, main juohkehaččas livččii 11-13 lahtu. Evttohuvvon lávdegottit livčče buresbirgen- ja ovttasbargolávdegoddi, gádjun- ja gearggusvuođalávdegoddi ja osolašvuođa- ja áššehaslávdegoddi. Buresbirgen- ja ovttasbargolávdegoddi vástidivččii buresbirgema, dearvvasvuođa ja dorvvolašvuođa ovddideamis sihke ovttasbarggus gielddaiguin ja eará čanastatjoavkkuiguin. Osolašvuođa- ja áššehaslávdegoddi ovddidivččii ássiid váikkuhanvejolašvuođaid. Dan vuolde doaimmašii oktagasáššiid ossodat, mas 5-7 lahttu. Ossodat gieđahalašii ovttaskas olbmuide guoski sode-bálvalusaid mearrádusaid ja njulgengáibádusaid. Gádjun- ja gearggusvuođalávdegoddi vástidivččii gádjundoaimmas ja buresbirgenguovllu ráhkkanan- ja gearggusvuođaáššiin.
Lávdegottiid lassin vuođđuduvvošii buresbirgenguovllu ja gielddaid ráđđádallangoddi mas livččii ovddasteaddji juohke gielddas, Lappi lihtus ja Sámedikkis. Ráđđádallangotti buresbirgenguovllu ovddastivččii buresbirgen- ja ovttasbargolávdegoddi sihke guovlohálddahusa, guovlostivrra, osolašvuođa- ja áššehaslávdegotti ja sámegiela lávdegotti ságajođiheaddjit. Ráđđádallangottis livččii mieldeorrun- ja hállanvuoigatvuohta ee. buresbirgenguovlohoavddas, gielddahoavddas ja eatnangoddehoavddas.
Sámegiela lávdegotti lahttomearis ja doaimmain ráđđádallojuvvo ovttas Sámedikkiin. Lávdegotti lahttut galget leat sámegielagat. Unnimustá 40 proseantta lávdegotti lahtuin galgá nammaduvvot Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohan olbmuin nu, ahte siidačoahkkin lea evttohan dáin ovtta olbmo.
Gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána, vate (suom. väliaikainen valmistelutoimielin), mii lea čohkkejuvvon virgeolbmuin, lea válmmaštallan luohttámušorgánaide guoski evttohusa čavga ovttasbarggus buresbirgenguovllu politihkalaš čuovvunjoavkkuin. Vate ságajođiheaddji Jari Jokela mielde evttohussii gávdno nana doarjja politihkalaš čuovvunjoavkkus ja stuorámus bellodagaid biireorganisašuvnnain.
Go lávdegottit leat eanet go okta, sihkkarastojuvvo ahte bargomearri ii čoggo beare ollu guovlohálddahussii eandalit álggus, go mearridanvuloš áššit leat eanet go dábálaččat. Dasa lassin lávdegottiid meriid ja govttolaš stuorra lahttomeriid bokte lea vejolaš sihkkarastit ahte luohttámušolbmot leat mielde olles geográfalaččat viiddis guovllus.
Lávdegottit leat evttohuvvon go dain sáhttet leat áirasiid lassin maiddái eará olbmot. Ovdamearkan váljagottiin sáhttet leat dušše áirasat. Dál evttohuvvon málles dušše bealli lávdegotti lahtuin galggašedje leat áirasat dahje várreáirasat ja njuolggadus ii guoskkašii oppanassiige guovloválgalávdegoddái dahje sámegiela lávdegoddái.
Vate válmmaštallá ovttasbarggus politihkalaš čuovvunjoavkkuin boahttevaš stivrii evttohusa maiddái hálddahusnjuolggadusas, mas meroštallojuvvo dárkkibut sihke politihkalaš doaibmaorgánaid ja jođiheaddji virgehálddašeaddjiid barggut ja ovddasvástádusat.
Lassedieđut
gaskaboddosaš válmmaštallanorgána ságajođiheaddji Jari Jokela, jari.jokela@lshp.fi, 040 532 3998