Maanteiden kunto, arjen turvallisuus ja tulevaisuuden innovaatiot esillä valiokuntavierailuilla

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta vieraili Enontekiöllä 6.4. ja liikenne- ja viestintävaliokunta 26.4.2022. Valiokunnat tutustuivat enontekiöläisten elämään, arjen turvallisuuden haasteisiin, elinkeinoihin ja tulevaisuudennäkymiin.

Maanteiden kunto herättää suurta huolta

Enontekiön kuntalaisille tehty kysely maanteiden käyttökokemuksista vahvisti sen, että teiden turvallisuudessa on vakavia puutteita. Vt. kunnanjohtaja Birgitta Eira esitteli kyselyn tuloksia liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Kuljetusyritys Maliniemi oli järjestänyt valiokunnan jäsenille mahdollisuuden matkustaa Muoniosta Kilpisjärvelle rekka-auton kyydillä. Valiokunnan puheenjohtaja pääsi kokemaan välin lentoasemalta Karesuvantoon ison auton ohjaamosta.

”Suuronnettomuusriski on todellinen. Joka vuosi tapahtuu läheltä piti -tilanteita, joissa esimerkiksi bussin ja rekan sivupeilit lähtevät tai henkilöauto joutuu väistämään raskasta liikennettä ojaan”, Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitaja Petteri Niemi kuvaili tilannetta valiokunnalle.

”Muutamaan vuoteen ei ole ollut ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia, mutta se on vain hyvää tuuria”, vahvisti Lapin pelastuslaitoksen Pohto Kirkkala. ”Suurin osa pelastustyöntekijöistä on vapaapalokuntalaisia, ja kuormitus käy vapaaehtoisille koko ajan suuremmaksi.”

Teiden huono kunto vaikeuttaa myös pelastus- ja terveydenhuollon työtä.

”Talvella tuntuu, ettei autolla ole tuonne mitään asiaa, mutta kun tehtävä tulee, on mentävä. Tuiskun jälkeen tie on monta päivää kuin mukulakivikatu. Jos rekka on kaatunut tielle, tie on poikki tunteja, eikä kiertotietä ole. Voitte kuvitella, miltä siitä kipeästä tai loukkaantuneesta ihmisestä tuntuu”, Niemi jatkoi.

Kotipalvelutyöntekijä ja työkseen autolla liikkuva Piia Juuso kertoi myös, että usein asiakkaan luo ei pääse, koska tie on tukossa, ja työmatkojen ajaminen on vaarallista. ”Monesti tuiskussa rekkojen välissä ajaessa mietin vain, että kunhan pääsen tästä elävänä kotiin. Meidät enontekiöläiset tunnetaan siitä, että asiat eivät ole niin päivän päälle, mutta nyt emme mekään jaksa odottaa, että tuo tie korjataan.”

Vt. kunnanjohtaja ja paikalliset valtuutetut esittivät huolensa siitä, että Enontekiön vaarallisimpia tieosuuksia ei ole huomioitu valtakunnallisessa investointiohjelmassa. Keskustelussa nousi esille myös huoltovarmuus ja pohjoisen maanteiden tärkeys, jos esimerkiksi laivaliikenne Itämerellä häiriintyy.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen totesi, että investointeja harkitaan uudelleen vuosittain ja hallituskausittain. Puheenjohtajan viesti siitä, että että pohjoisten liikenneväylien merkitys on tunnistettu valtakunnallisesti, oli hyvin rohkaiseva. Valiokunta oli saanut hyvin yhteneväisen ja selkeän viestin VT21:n haasteista jo aiemmissa tapaamissa. Kymäläinen totesi vierailun vahvistavan entisestään muodostunutta näkemystä tien korjaamistarpeista.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenille tarjottiin rekkakyyti Kilpisjärvelle.

Puhelinverkon katveet ja polttoaineiden hinnannousu tuovat haasteita arkeen

Molemmat valiokunnat perehtyivät poronhoitajien arkeen, alan muutoksiin teknologian kehityksen myötä ja tulevaisuuden näkymiin Näkkälän poroisäntä Hannu Rannan ja Käsivarren poroisäntä Juha Tornensiksen johdola. Vaikka GPS-laitteet, dronet ja muu teknologia ovat helpottaneet poronhoitajien työtä, Enontekiöllä puhelinverkkojen heikko kuuluvuus on ongelma laajoilla alueilla.

Poronhoitajien lisäksi puhelinverkkojen katveet ovat turvallisuusriski matkailijoille.

”Kun mennään parikymmentä kilometriä maantien laidasta tunturiin, puhelinyhteydet ovat aika heikot. On paikkoja, joissa edes virve-puhelimet eivät kuulu. Paikalliset sentään tietävät, missä puhelimet kuuluvat, mutta matkailija ei. Paremmat yhteydet erämaa-alueilla lisäisivät turvallisuutta sekä poronhoitajille että retkeilijöille”, pelastuslaitoksen Pohto Kirkkala kertoi liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

”Puhelinyhteydet ovat myös yhdenvertaisuuskysymys”, totesi liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

Lisäksi polttoaineiden hinnannousu ja vähäiset keinot sen vaikutusten välttämiseksi herättivät keskustelua.

”Polttoainekustannusten nousu on hirveää ja vaihtoehdot vähäiset. Sähköautoilu ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta varsinkaan talvella, turvallisuudenkin kannalta”, Ranta huomautti. ”Vihreässä siirtymässä poronhoitoelinkeino on jäänyt huomiotta. Tarvitaan vastaavia tukia kuin maatalouteen.”

Lentokentälle suunnitellaan monipuolista toimintaa

Lentokentän toimitusjohtaja Marko Halla esitteli molemmille valiokunnille lentokentän tulevaisuudensuunnitelmia.

Lentokenttä on käynnistänyt neuvottelut paikallislentojen käynnistämiseksi ensin perinteisillä lentokoneilla ja tulevaisuudessa sähkölentokoneilla. Enontekiön sijainti tekisi lentoasemasta luontevan poikittaisliikenteen solmukohdan.

”Olemme keskellä ei mitään, mutta keskellä. Täältä on yhtä pitkä matka Rovaniemelle ja Tromssaan. Tarve nopeammille liikenneyhteyksille on jo olemassa”, Halla totesi.

Lentokenttä on selvittänyt Lapin yliopiston kanssa, miten digi-ilmailun avulla voitaisiin auttaa haja-asutusalueen asukkaita, yrittäjiä ja poronhoitajia. Työryhmä tutki esimeriksi mahdollisuuksia kuljettaa tavaroita droneilla, mikä vähentäisi pitkien ajomatkojen tarvetta. Tutkimustyölle on suunnitteilla jatkoa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta pääsi tutustumaan lentokentän tiloihin ja korjaustarpeisiin. Matkustajien odotustiloja on tarpeen laajentaa, koska rajamuodollisuudet vievät entistä enemmän aikaa, eikä lähteviä ja saapuvia matkustajia saa päästää samaan tilaan. Lisäksi lentokentän asfaltti vaatii edelleen korjauksia.

Myös Enontekiön lentokentän sijainti turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta herätti keskustelua. Toiveissa on saada tulevaisuudessa lentokentälle ympärivuorokautisesti palveleva tukikohta pelastushelikoptereille, mikä palvelisi myös rajavartiolaitosta ja puolustusvoimia.

Toimitusjohtaja Marko Halla esitteli lentokenttää sisältä ja ulkoa.

Enontekiöllä työstetään tulevaisuuden ratkaisuja

Tulevaisuusvaliokunnan jäsenet olivat vaikuttuneita alueen mahdollisuuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

”Vieraat kokivat, että Enontekiöllä on hyvä asenne ja näkymät tulevaisuuden suhteen”, vt. kunnanjohtaja Birgitta Eira kuvaili tunnelmia valiokuntavierailun jälkeen. ”Tulevaisuusvaliokunnan vierailu Enontekiölle oli erittäin onnistuneeksi sekä vieraiden että kunnan edustajien mielestä. He olivat hyvin inspiroituneita vierailusta ja sanoivat sen olleen mieleenpainuva. Keskustelu tilaisuudessa oli vilkasta.”

Tulevaisuusvaliokunta tutustui myös rajat ylittävään yhteistyöhön sekä tieteen ja teknologian kehityksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin arktisella alueella.

”Suomen rajakuntien yhteistyö naapurimaidemme Norjan ja Ruotsin kanssa nähtiin todella tärkeänä ja sen tiivistäminen tulevaisuudessa yhtenä Lapin kärjistä”, Lapin liiton kunta-asiantuntija ja projektipäällikkö Henna Kymäläinen kommentoi. ”Tulevaisuusvaliokunta näkee tärkeänä edistää mahdollisimman sujuvaa rajayhteistyötä ja ihmisten liikkumista alueella.”

”Ihmisillä ei ole rajoja, vain valtakunnilla”, Eira totesi. ”Rajat ylittävä toiminta on täällä arkea.”

Valiokunta oli vaikuttunut myös siitä, kuinka Lapissa elää rinnakkain uusia ja perinteisiä elinkeinoja. Heidän näkemyksensä oli, että Lapin merkitys Suomelle tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja Lapin alueen investoinnit ovat tärkeitä koko Suomen elinvoimaisuuden kannalta.

”Vaikka haasteita on, on löydettävissä paljon innovaatioita, jotka ovat eettisesti ja ekologisesti kestäviä”, Eira kommentoi. ”Enontekiöllä osataan nähdä ja tehdä tulevaisuuden ratkaisuja.”

Tulevaisuusvaliokunta piti vierailua Enontekiöllä inspiroivana.