Sámediggi ja sámeguovllu gielddat atnet stáhta bušeahtaevttohusa hirbmat dehálažžan sámegielat oahppomateriálaid buvttadeami ja sámegielaid oahpahusa dáfus buot golmma Suomas ealli sámegillii: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii.
Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodaga (RKP) almmuhan dieđuid mielde Suoma ráđđehus mearridii bušeahttačoahkkimis 1. čakčamánus váldit mielde jagi 2027 bušeahttaevttohussii sámegielat oahppomateriálaid ruhtadeami bisuheami jagi 2026 dásis nappo 800 000 euros. Jagi 2027 bušeahttaevttohus addo riikkabeivviide stáhtaráđi dievasčoahkkimis 21. čakčamánus ja almmuhuvvo dan maŋŋel čujuhusas budjetti.vm.fi.
Jagi 2027 bušeahttaevttohusas sámegielat oahppomateriálabuvttadeami mearreruhta evttohuvvui álggos geahpeduvvot 200 000 euroin. Jearaldagas livččii leamaš mearkkašahtti 25 proseantta čuohppan dilis, mas sámegielat oahppomateriálaid dárbu lea lassánan geažos áigge.
Sámedikkis ja sámeguovllu gielddain nappo Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddain lea oktasaš oaidnu oahppomateriála buvttadeami mearkkašumis buot golmma Suomas ealli sámegiela nappo nuortalašgiela, anárašgiela ja davvisámegiela oahpahussii.
"Dát lea dehálaš ja vásttolaš čoavddus. Alladásat oahppamateriálat leat guovddáš eaktun sámegielaid oahpahusa guhkesáigásaš ovddideapmái. Mearrádus doarju mánáid ja nuoraid vejolašvuođaid oahppat ja geavahit iežaset giela árgabeaivvis ", dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi.
Sámediggi ja sámeguovllu gielddat doarjaledje bušeahttaproseassa áigge ovttas sámegielat oahppamateriálamearreruđa seailluheami beales. Sámediggi ja sámeguovllu gielddat giitet oahpahus- ja kulturminister Anders Adlercreutz ja stáhtaráđi ruhtadeami fuolaheamis jahkái 2027.
Sámedikkis lea riikkaviidosaš ovddasvástádus sámegielat oahppomateriálabuvttadusa ovddideamis buot golmma Suomas ealli sámegillii: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii.
"Lea dehálaš, ahte sámegielat oahppomateriálaid buvttadeami buot golmma Suomas ealli sámegillii sáhttá ovddiduvvot guhkes áigge perspektiivvas sihke digitála ja deaddiluvvon hámis. Dát gáibida stáhtas čatnaseami ruhtadit dan doarvái", dadjá Sámedikki nubbi várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
Sámeguovllu gielddain lea oahpahusa ordnejeaddjin ovddasvástádus sámegielaid oahpahusa ja sámegielat oahpahusa ordnemis.
"Oahppomateriálat lea vuođđoeaktu oahpahussii. Stáhta galgá dáhkidit oahppomateriálaid oažžuma, vai sámegielaid oahpahus ja sámegielat oahpahus sáhttá lágiduvvot buori kvalitehtain, ovttaveardásaččat ja oahppoplánaid mielde", dadjet sámeguovllu gielddajođiheaddjit.
Oahppomateriálat dárbbašuvvojit nuortalašgiela, anárašgiela ja davvisámegiela oahpahusas miehtá Suoma. Sámegiela dahje sámegielat oahpahusas ledje lohkanjagis 2025-2026 oktiibuot 823 oahppi ovdaoahpahusas gitta logahahkii miehtá Suoma. Ohppiidmeari lassáneapmi sihke gáiddusoahpahusoahpahusa lasiheapmi čalmmustahttet sámegielat oahppomateriálaid lassáneaddji dárbbu.
Sámediggi ja sámeguovllu gielddat jotket ovttasbarggu oahppomateriálaruhtadeami ovddideami várás boahttevuođas, vai buot sámemánáin ja - nuorain lea vejolašvuohta oahppat ja geavahit iežaset giela.
Saamenkielisten oppimateriaalien tuotannon rahoitus jatkuu samalla tasolla vuoden 2027 valtion talousarvioesityksessä
Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat pitävät valtion talousarvioesitystä erittäin tärkeänä saamenkielisten oppimateriaalien tuotannon sekä saamen kielten opetuksen kannalta kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä: koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi.
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) julkaisemien tietojen mukaan Suomen hallitus päätti budjettiriihessä 1. syyskuuta sisällyttää vuoden 2027 talousarvioesitykseen ehdotuksen saamenkielisten oppimateriaalien rahoituksen säilyttämisestä vuoden 2026 tasolla eli 800 000 eurossa. Vuoden 2027 talousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa 21. syyskuuta ja julkaistaan sen jälkeen osoitteessa budjetti.vm.fi.
Vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa saamenkielisen oppimateriaalituotannon määrärahaa ehdotettiin alun perin vähennettäväksi 200 000 eurolla. Kyse olisi ollut huomattavasta 25 prosentin leikkauksesta tilanteessa, jossa saamenkielisten oppimateriaalien tarve kasvaa jatkuvasti.
Saamelaiskäräjillä ja saamelaisalueiden kunnilla eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnilla on yhteinen näkemys oppimateriaalituotannon tärkeydestä kaikkien kolmen Suomessa elävän saamen kielen eli koltan-, inarin- ja pohjoissaamen opetukselle.
”Tämä on tärkeä ja vastuullinen ratkaisu. Laadukkaat oppimateriaalit ovat keskeinen edellytys saamen kielten opetuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Päätös tukee lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia ja käyttää omaa kieltään arjessa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat vetosivat budjettiprosessin aikana yhdessä saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan säilyttämisen puolesta. Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat kiittävät opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia sekä valtioneuvostoa rahoituksen huolehtimisesta vuodelle 2027.
Saamelaiskäräjillä on valtakunnallinen vastuu saamenkielisen oppimateriaalituotannon kehittämisestä kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä: koltan-, inarin- ja pohjoissaamella.
“On tärkeää, että saamenkielisten oppimateriaalien tuottamista kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä pystytään kehittämään pitkäjänteisesti niin digitaalisissa kuin painetuissa muodoissa. Tämä vaatii valtiolta sitoutumista riittävään rahoitukseen”, sanoo Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaisalueen kunnilla on opetuksen järjestäjinä vastuu saamen kielten opetuksen ja saamenkielisen opetuksen järjestämisestä.
“Oppimateriaalit ovat opetuksen perusedellytys. Valtion tulee taata oppimateriaalien saatavuus, jotta saamen kielten opetus ja saamenkielinen opetus voidaan järjestää laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja opetussuunnitelmien mukaisesti”, toteavat saamelaisalueen kunnanjohtajat.
Oppimateriaaleja tarvitaan koltan-, inarin- ja pohjoissaamen opetuksessa eri puolilla Suomea. Saamen kieltä tai saamenkielisessä opetuksessa opiskeli lukuvuonna 2025–2026 yhteensä 823 oppilasta esiopetuksesta lukioon ympäri Suomea. Oppilasmäärän kasvu sekä etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen lisääntyminen korostavat saamenkielisten oppimateriaalien kasvavaa tarvetta.
Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat jatkavat yhteistyötä oppimateriaalirahoituksen kehittämiseksi tulevaisuudessa, jotta kaikilla saamelaislapsilla ja -nuorilla on mahdollisuus oppia ja käyttää omaa kieltään.