Guovllu lulleravddas aivve Gilbbesjávrreluotta guoras lea jagi 1997 válmmastuvvon musea, man bissovaš čájáhusa fáddán lea soahteáigi Duottar-Sámis. Čájáhusas ovdanbuktojuvvojit Sámi soađi áigge dáhpáhusat ja biergasat, seamma ládje go siviilaálbmoga evakueren ja ođđasithuksenbargu. Musea olis doaibma gáffestohpu.

Järämä ladneguovlu leat álgoálggus huksen duiskalaččat ja dat čatnasii stuorit ollisvuhtii dehege Davvi Jiekŋameara hámmaniid suddjemii. Ladneguovlu lea huksejuvvon eanas báktái laigumiin. Albma dáistaleamit eai leat goassige leamaš stašuvnnas.

Historjá

Jagi 1944, dalá duiskalaš 20. várresoahteveahka oaččui ođđa barggu, mii mearkkašii Beahcáma guovllu nihkkelruvkke doallama. Dalle soahtesadji galggai eará báikkis jorgaluvvot luksa guvlui, gos Sovjetlihtu soahteveahka árvvoštallojuvvui bahámusat uhkidit. Soahtesaji duogábeale guovllus álggahuvvui guovtti viiddes bealuštanstašuvnna ladnehuksen. Jiekŋameara guvlui ribmojuvvui hukset Vuohčču-Tankavaara dássái ”Avvil – Schutzstellung” –stašuvdna ja Eanodahkii, Suoma giehtaruohttasa seakkimus sadjái stašuvdna, mas adnojuvvui čiegusnamma ”Sturmbock – Stellung”.

1944 borgemánu qlggus álge barggut Leahttáseanu oarjjabealde, duottaravádaga nuortaravddas.  Maŋemussan namuhuvvon olbmot ležžet leamaš eanaš ruoššat. Bargovuoibmi lea soaitán loktanit juobe golmma duhát dievdoolbmui.

Go Suopma dagai vearjoluoitima Sovjetlihtuin ja politihkalaš dilli earáhuvai, de duiskalaččaid dárkilis áigedávvalii vuođđuduvvan geassádeapmi earáhuvaid ng. Sámi soahtin. Dát mearkkašii nuppi máilmmisoađi bahča loahpa duiskalaččaide, suopmelaččaide ja earenoamážit Sámi eanangoddái ja álbmogii. Duiskalaččaid gievruduvvon 7. várredivišuvdna (s. 12000 olbmá) okkuperii measta válmmas Sturmbock –stašuvnna golggotmánu loahpas 1944. Suopmelaš joavkkut, mat ledje dušše guokte gievruduvvon vearjoolmmáipataljovnna, bisáne duiskalaš stašuvnnaid ovddabeallai Márkana gillái. Go áŋgiris dálvi ovdánii, de soahtedoaimmat gáržo patrullastuibmideapmin.

Go 20. várresoahteveaga bargu earqhuvai vel okte, de duiskalaččat guđđe burea ladnejuvvon stawuvnnaset Leahttáseanu oarjjabealde soahtamiid haga ođđajagimánu álgobeivviid 1945. Dalle eará duiskalaš joavkkut ledje juo luohpan Beahcáma guovllus ja mársen Gaska-Norgii dehe sii ledje dámppaiguin sirdojuvvon ruovttueatnamii. Duiskalaččaid maŋemus bealuštanstašuvdna Davvikalohta guovllus lei Ivgu-stašuvdna, man olgešbeale soadji mieiggai Gilbbesjávrái. Maŋemus duiskalaš joavkkut geassáde eananvuođusteamet cuoŋománu loahpas 1945.

Ovddeštuvvon stašuvnna oassi

Järämä ladneguovllus lea ovddeštuvvon dáistalan-, goallos- ja čáŋaldathávdi oktiibuot 1209 njaŋggomettara. Dáistalanhávddiide čatnasan sierratiipasaš   vearjogoađit leat ođaduvvon dehe huksejuvvon ođđasit 10 st, ee. lossa ja geahppa mášengivvira báhčingoađit. Aitosaš lossavearjogođiin leat ovddeštuvvon lossa pánsárduostunkanovnnain gokčojuvvon goahti ja guokte jáhku mielde rakeahttabážana goađi. Ollásit ođđasit leat huksejuvvon várdo-/bážánstivrengoađit. 

Eatnamii goivojuvvon suodjeráhkkanusat leat oktiibuot vihtta, guokte bárropláhtas (stálleelemeanta) ráhkaduvvon suodjeráhkkanusa ja golbma sierratiipasaš muorrasuodjeráhkkanusa. Viggamuššan lea leamaš rekonstrueret guđenai guovllus leamašan goahte- ja suodjeráhkkanustiippas dušše ovtta. Dáinna lágiin earát 11 guovllu muorrasuodjeráhkkanusa ja álggahuvvon rokkit leat guđđojuvvon buohtastahttima dihte dáládiláseaset.

Rekonstrukšuvdnasárgosiid ráhkadettiin leat adnojuvvon huksenarkeologiija bargovuogit, háhkkojuvvon dieđut Duiska Lihttostáhta Bundesarchiv´is ja Militärarsciv’is, sihke duiskalaš veteránaorganisašuvnnain. 

Järämä ladneguovlu lea rabas mihcamáraid rájes gitta čakčamánu beallemuttu rádjái. Dalle guovllus oažžu dárbbu mielde maid ofelačča, gii sáhttá muitalit lagabut báikki historjjás. 

Järämäs lea gáffestohpu ja čájáhussajit, main lea bissovaš čájáhus Soahteáigi Duottar-Sámis”.