Oahpásnuva Eanodahkii

Diehtu Eanodagas

Enontekiö – son rohki soma paikka ellää

Eanodat – dieđihančálus

Eanodat lea Suoma Giehtaruohttasis Norgga ja Ruoŧa ráji nalde. Eanodaga gielda lea vuođđuduvvon jagi 1877. Gieldda viidodat lea Suoma goalmmádin stuorimus. Dan guovllus leat badjel 60 % buot Suoma duoddariin ja buot badjel 1000 mehtera allosaš čohkat. Beakkánepmosat dain leat Sáná ja Háldi Gilbbesjávrris. Eanodat lea dovddus viiddes, iešvuđot, meahcceguovlluin ja dat leage luonddumátkkálaččaid oidin guossástallančuozáhat.

Riikkaidgaskasašvuohta ja máŋggakultuvrralašvuohta gullet Eanodaga árgaeallimii. Gielda gullá sápmelaččaid ruovttuguvlui. Oktasaš riikkarádji Ruoŧain ja Norggain lea badjel 450 km. Norggas ránnágielddat leat Omasvuotna, Gáivuotna ja Guovdageaidnu sihke Ruoŧa bealde Girona gielda. Omasvuotna lea maid Eanodaga ustitvuođa gielda. Ránnágielddaid lulliráji bealde leat Muoná ja Gihttel, nuortin Anár.

Poromies töissä

Eanodat gullá sápmelaččaid ruovttuguvlui. Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmot. Sápmelašvuhtii, báikkálaškultuvrii ja historjái sáhtát oahpásnuvvat Eanodagas museain ja čájáhusain. Ovdamearkka dihte Duottar-Sámi luondduguovddáža bissovaš čájáhusas Vuovjjuš – Kulkijat.

Duottar-Sámi bissovaš čájáhusat – Lundui.fi

Enontekiön lentoasema on valmistunut vuonna 1980 ja se on maan nuorin lentoasema. Se sijaitsee 300 metriä merenpinnan yläpuolella ja on siten Suomen korkeimmalla sijaitseva lentoasema.

Turisma lea Eanodaga njunušdoaibmasuorgi, dan olis ovdánit boazo- ja luondduealáhusat, bálvalusat ja smávvahápmasaš náláštuhttindoaibma sihke dieđalaš dutkamuš.

Eanodaga namma boahtá báikkis, gos eatnu dehege johka álgá. Ovnnesjohka álgá Ovnnesjávrris, man gáttis lea Eanodaga čáppa girkosiida Heahttá. Heahtás leat sulaid 800 orru. Oktiibuot Eanodagas leat 1771 orru. Stuorimus gilit Heahtá lassin leat Bealdovuopmi, Gilbbesjávri, Gárasavvon, Vuottesjávri, Leaibejávri ja Bálojoganjálbmi.

Statistihkkadiehtu Eanodaga birra

  • Gielda lea vuođđuduvvon jagi 1877.
  • Viidodaga dáfus Suoma goalmmádin stuorimus gielda (8464 km2, mas čázádagaid oassi 413 km2) Stuorimus gilit: Girkosiida Heahttá, Gárasavvon ja Gilbbesjávri
  • Stuorimus jávrrit: Bievrrašjávri ja Gilbbesjávri
  • Gielda guovllus álget Rádjeeatnu, Ovnnesjohka, Avviljohka ja okta Deanu gieračáziin.
  • 2023 lei olmmošlohku 1771 olbmo, s. 24 % sis sápmelaččat.
  • Orrudávjodat lea s. 0,21 olbmo/km2, mii dahká Eanodaga ovtta Suoma hárvvimus orrun gielddain.
  • Geassebarttat 2023 ledje 1 385 st
  • Ealáhusráhkadus 2022: álgobuvttadeapmi 11,2 %, náláštuhttin 9,2 %, bálvalusat 76,7 % ja earát 2,9 %
  • Dienasvearroproseanta jagi 2024 lea 8,60 %.

Boazodoallojahki

Boazodoallojahki álgá geassemánu álggus ja nohká miessemánu loahpas. Jagi golbma guovddáš dáhpáhusa leat guottet, miessemearkun ja rátkin. Bohccot guođohuvvojit miehtá jagi ja daid birgemis fuolahuvvo luonddudili gáibidan vuogi mielde.

Vasonta tapahtuu tammi- toukokuun aikana, jonka jälkeen kesä- syyskuun aikana vasat merkitään ja syys- joulukuun aikana tapahtuu poroerotus.

(Gáldu: Bálgesiid ovttastus)

Historjá

Eanodaga historjjá sáhttá guorrat gitta geađgeáigái. Vuosttaš ealáhusat guovllus ledje meahccebivdu ja guolásteapmi. Stuoramihttosaš boazodoallu viiddui jáhku mielde Eanodahkii 1600-1700-loguid. Boazodoallu lea en dehálaš ealáhus Eanodagas.

Vuosttas idjadanviesut rahppojuvvoje Eanodahkii juo 1920 ja -30-loguin ja beroštupmi mátkeealáhussii Giehtaruohttasa Sámis lei stuoris. 1940-logus soahti guđii luottaidis maid Eanodahkii.

Lassidieđut Eanodaga historjjás