Huksensajit ja huksen

Bálojoganjálbmi friddja huksensajit gárttas (báikediehtoláse gártapublikašuvdna)
Bealdovuomi friddja huksensajit gárttas (báikediehtoláse gártapublikašuvdna)

Gielddastivra lea mearridan gustojeaddji huksensajiid várren- ja luobahaneavttuid 22.3.2023 § 36.

Huksensajit sáhttet luobahuvvot várrema váste, go guovllu haddemearrideapmi lea ožžon láhkavuoimmi. Váldonjuolggadussan huksensajit sáhttet várrejuvvot joatkevaš ohcama prinsihpain, goas huksensajit várrejuvvojit ohcciide várrenohcamušaid boahtinortnegis. Oassi huksensajiin sáhttá biddjojuvvot mearreáigái almmolaš ohcama váste (gč. čuoggáid 1.4. ja 2.4.). Luopmoviste- ja fitnodathuksensajit sáhttet maid vuvdojuvvot fálaldatgilvvu vuođul. Bearašviessosajit leat dárkkuhuvvon fásta orrumii ja gieldda ulbmilin lea fállat daid Eanodaga gieldalaččaide govttolaš haddái.

1. Bearas- ja luopmoviessosajiid almmolaš várren- ja luobahaneavttut
   
   1.1 Várrema dahkan
   
   Várrema dahkan lea vejolaš goas fal. Várrenohcamuš galgá dahkkojuvvot čálalažžan ja doaimmahuvvot Eanodaga gieldda registrerendoaimmahahkii. Bearaš- dehe luopmoviessosaji várremis dahkkojuvvo virgeháldejeaddjemearrádus
   
   Bearaš- ja luopmoviessosajit sáhttet leat guđege dállodollui dehe fitnodahkii várrejuvvon dušše okta huksensadji en hávil. Huksensajit eai vuvdojuvvo eaige láigohuvvo beliide, main leat juo huksekeahtes danveardásaš geavahanulbmilii dárkkuhuvvon huksensajit.
   
   1.2 Várrenmeannudeapmi ja várrenmáksu
   
   Várren lea čadni, go gielda ja huksensaji várrejeaddji leaba vuolláičállán várrensoahpamuša (sáhttá dahkkojuvvot elektrovnnalaččat) ja várrenmáksu lea máksojuvvon. Bearaš- ja luopmoviessosaji várrenmáksu lea 3 % gávpehattis dehe unnimusat 300 euro. Várrenmáksu buhtaduvvo gávpehattis, muhto ii láiggus. Juos virgeháldejeaddji mearrádus ii olat láhkavuoimmi, várren healbá, ja várrenmáksu máhcahuvvo várrejeaddjái. Muđui várren lea vuoimmis guoktenuppelohkái (12) mánu. Várrema ii sáhte sirdit nubbái. Huksensadji sáhttá vuvdojuvvot dehe láigohuvvot maid almmá váidalanmeannudeami haga.
   
   Várrema healbamis várrenmáksu ii máhcahuvvo várrejeaddjái. Huksensaji luobaheapmi (oastin dehe láigoheami) ferte bivdojuvvot várrensoahpamuša dohkkenáiggis. Juos huksensaji luobaheapmi ii leat bivdojuvvon ovdal várrenáiggi nohkama, gehččojuvvo várren healbaduvvon. Juos várrejuvvon huksensadji luomosnuvvá, dat biddjojuvvo almmolaččat ohcama váste. Vejolaččat luomosnuvvi huksensajit eai sáhte biddjojuvvot vuordinráidui.
   
   1.3. Várrema joatkin
   
   Várremii sáhttá mieđihuvvot várrejeaddji ohcamušas joatkkaáigi eanemusat 12 mánu, joatkkaáiggis berrojuvvo maid várrenmáksu. Várrenáiggi joatkimii galgá leat ákkastallojuvvon dohkálaš sivva.
   
   1.4. Ođđa guovllu dehe lávvanuppástusguovllu várrenmeannudeapmi
   
   Ođđa huksensajit sáhttet biddjojuvvot mearreáigái almmolaš ohcama várás. Ohcanáigi lea unnimusat guokte vahku. Dieđut áigemeari ohcama birra dieđihuvvojit gielda interneahttasiidduin ja báikkálaš aviissas. Juos ohcanáigge seamma huksensadjái leat máŋga ohcci, de huksensaji oažžu válljejuvvo vuorbádemiin. Huksekeahtes, danveardásaš geavahanulbmilii dárkkuhuvvon huksensajiid eaiggádat ja maŋemus golmma jagi áigge Eanodaga gielddas luopmoviesso- dehe smávvadállosaji oastán dehe láigohan olbmot, eai leat mearreáigeohcamis ohcandohkálaččat. Huksensaji sáhttá ohcat maid fitnodat, muhto priváhtaolbmot leat ovdasajis, juos huksensaji oažžu šaddá vuorbáduvvot. Ohcanáiggi olggobealde boahtán ohcamušat eai váldojuvvo vuhtii vuorbádeamis. Mearreáigeohcama maŋŋel luomusin báhcán huksensajit sirdásit bistevaš ohcama váste.
   
   1.5. Huksensaji oastin dehe láigoheapmi
   
   Huksensajit, mat leat várrenmeannudeami vuollásaččat, sáhttet ostojuvvot dehe láigohuvvot. Gávpegirji dehe eananláigosoahpamuš galgá vuolláičállojuvvot gielda mearridan áiggi siste go huksensaji luobahanmearrádus oažžu láhkavuoimmi, juos earenomáš ákka vuođul ii leat leat sohppojuvvon eará ládje. Juos gávpegirjji dehe eananláigosoahpamuša dahkan ádjána almmá dohkálaš ákka haga, dahkkojuvvon mearrádus healbá ja gielddas lea riekti luobahit viessosaji nuppi ohccái. Várrenmáksu ii máhcahuvvo luobahanmearrádusa healbama dihte.
   
   Oastis lea ovddasvástádus giddodaga ráhkadangoluin, gávpeváfisteaddji bálkkašumis, váriidfievrridanvearus ja lágačuorvungoluin.
   
   Bearaš- ja luopmoviessosajiid eananláigosoahpamušain láigoáigi lea 30 jagi ja jahkásaš láigu 6 % huksensaji gávpehattis, mii lea čadnojuvvon láigosoahpamuša vuolláičállinbeaivve dihttojuvvon eallingolloindeavssa čuokkeslohkui. Láigu dárkkistuvvo jahkásaččat, nu ahte dárkkistanindeaksa lea guđege jagi golggotmánu indeaksalohku. Indeaksa ii dárkkistuvvo vulos guvlui. Láigolaš sáhttá lotnut huksensaji dan maŋŋel, go huksengeatnegasvuohta lea devdojuvvon. Máksojuvvon jahkeláiggut eai buhttejuvvo maŋŋel go huksensadji lea ostojuvvome.
   
   Huksensaji oažžu rievttit ja geatnegasvuođat sohppojuvvojit loahpalaččat gávpegirjjis dehe eananláigosoahpamušas. Gávpegirjjit ja eananláigosoahpamušat ráhkaduvvojit čuvvosa málliid mielde, muhto dárbbu mielde soahpamušeavttut sáhttet divvojuvvot dáhpáhusguovdasaččat.
   
   1.6. Huksengeatnegasvuohta ja soahpamušsáhkku
   
   Luobaheami oažžu čatnasa hukset huksenbáikái sajádatláva, huksenortnega ja dohkkehuvvon sárgosiid mieldásaš orrunviesu golmma jagi siste gávpegirjji dehe eananláigosoahpamuša vuolláičállima rájes dan gárvvisvuođa dássái, vai huksenbearráigeahččoeiseváldi sáhttá das dahkat eanangeavahan- ja huksenlága gáibidan dohkálaš atnuiváldingeahčadeami. Gielda sáhttá čálalaš ohcama vuođul, earenoamáš ákkaid geažil mieđihit guhkideami huksenáigái.
   
   Huksengeatnegasvuođa rihkkumis berrojuvvo maŋŋonanáiggis soahpamušsáhkku. Soahpamušsáhkku vuvdojuvvon viessosajiide lea 20 % čuozáhaga gávpehattis mearreáiggi nohkama maŋŋel juohke álgi 12 mánu bajis, dassážii go huksengeatnegasvuohta lea devdojuvvon. Láigoviessosajiin gielddas lea riekti burgit eananláigosoahpamuša, juos láigolaš suostá ovdalis dárkkuhuvvon huksengeatnegasvuođa. Soahpamuša burgin galgá doaimmahuvvot golmma mánu siste dan rájes, go geatnegasvuođa deavdimii biddjon mearreáigi lea nohkan.
   
   1.7. Válljenráddjehus ja soahpamušsáhkku
   
   Oasti ii oaččo luobahit mearreviidodaga, mii lea gávppi čuozáhahkan, dehe das ráhkaduvvon eanansaji huksekeahtesin dehe váilevaččat huksejuvvon viidáseappot, juos gielda ii atte dása čálalaš miehtama. Juos huksensadji luobahuvvo huksekeahtesin viidáseappot, oasti čatnasa váldit mielde čuoggá 1.6 eavttu luobahandokumentii. Dalle huksengeatnegasvuohta ja vejolaš soahpamušsáhkku sirdásit ođđa eaiggádii.
   
   Juos oasti luobaha mearreviidodaga, mii lea gávppi čuozáhahkan, dehe das ráhkaduvvon eanansaji soahpamuša vuostásaččat huksekeahtesin, son lea geatnegas máksit gildii soahpamušsáhkkun gávpehatti meari guovttegeardásažžan.
   
   Gielda sáhttá beastit luobaheami oažžu juogo ollásit dehe muhtin oassái dás dárkkuhuvvon soahpamušsáhku máksimis.
   
   1.8. Geavahanulbmil
   
   Huksenbearráigeahčus lea doaibmaváldi gieldit eanangeavahan- ja huksenlága 182 § vuođul huksenlobi vuostásaš geavahusa sáhku uhkiin dakkár dáhpáhusain, main visti adnojuvvo huksenlobi vuostá.
   
   
2. Fitnodathuksensajiid dábálaš várren- ja luobahaneavttut
   
   Fitnodathuksensadji dárkkuha dás huksenbáikki, mii suovvá fitnodatdoaimma industriija-, fitnodat- dehe bálvalanhuksema váste. Maiddái gearde- ja ráidodáluid huksensajiide heivehuvvojit fitnodathuksensajiid várren- ja luobahaneavttut.
   
   2.1. Várrema dahkan
   
   Várrema sáhttá dahkat goas fal. Várrenohcamuš galgá dahkkojuvvot čálalažžan ja dat galgá doaimmahuvvot Eanodaga gieldda registrerendoaimmahahkii. Várrejupmi sáhttá dahkkojuvvot juo vuođđuduvvon fitnodaga nammii dehe fitnodaga nammii, mii áigojuvvo vuođđudit. Várrema sáhttet dahkat dušše fitnodaga vuođđudeaddjit (vuođđudanvuloš fitnodat) dehe gávperegisttarváldosis ovdanbuktojuvvon bealit, dehe /ja nammačállinrievtti háldejeaddji, iige várrema sáhte sirdit goalmmát beallái. Fitnodathuksensaji várremis dahkkojuvvo eiseváldemearrádus.
   
   Ohccis sáhttet leat ovttaáigásaččat várrejuvvon eanet fitnodathuksensajit, juos fitnodatdoaimma viidodat dehe hápmi čujuha, ahte doaimmaide dárbbahuvvo eanet go okta huksenbáiki.
   
   2.2. Várrenmeannudeapmi ja várrenmáksu
   
   Várren lea čadni, go gielda ja huksensaji várrejeaddji leaba vuolláičállán várrensoahpamuša (sáhttá dahkkojuvvot elektrovnnalaččat) ja várrenmáksu lea máksojuvvon. Fitnodathuksensaji várrenmáksu lea 3 % gávpehattis dehe unnimussan 1000 euro. Várrenmáksu buhttejuvvo gávpehattis, muhto ii láiggus. Juos virgehálddaheaddji mearrádus ii olat láhkavuoimmi, várren burgása, ja várrenmáksu máhcahuvvo várrejeaddjái. Muđui várrehus lea vuoimmis guoktenuppelohkái (12) mánu. Várren ii sáhte sirdojuvvot nubbái. Huksensadji sáhttá vuvdojuvvot dehe láigohuvvot maid várrengieđahallama haga.
   
   Juos várren healbá, nu várrenmáksu ii máhcahuvvo várrejeaddjái. Huksensaji luobaheapmi (oastin dehe láigoheapmi) galgá bivdojuvvot várrensoahpamuša dohkkenáiggi. Juos huksensaji luobaheapmi ii leat bivdojuvvon ovdal várrenáiggi nohkama, várrejupmi gehččojuvvo healban. Jus várrejuvvon huksensadji luomosnuvvá, dat biddjojuvvo almmolaš ohcama várás. Vejolaččat luomosnuvvi huksensajit eai sáhte várrejuvvot vuordinráiddus.
   
   2.3. Várrema joatkin
   
   Várremii sáhttá mieđihuvvot várrejeaddji ohcamušas joatkkaáigi eanemusat 12 mánu, joatkkaáiggis berrojuvvo maid várrenmáksu. Várrenáiggi joatkimii galgá leat ákkastallojuvvon dohkálaš sivva.
   
   2.4. Ođđa guovllu dehe lávvanuppástusguovllu várrenmeannudeapmi
   
   Ođđa huksensajit sáhttet biddjojuvvot mearreáigái almmolaš ohcama várás. Ohcanáigi lea unnimusat guokte vahku. Mearreáigeohcamis dieđihuvvo gieldda interneahttasiidduin ja báikkálaš aviissas. Juos ohcanáigge seamma huksensadjái leat eanet ohccit, huksensaji oažžu válljejuvvot vuorbádemiin. Huksekeahtes, danveardásaš geavahanulbmilii dárkkuhuvvon huksensajiid eaiggádat eai leat mearreáigeohcamis ohcandohkálaččat. Ohcanáiggi olggobealde boahtán ohcamušat eai váldojuvvo vuhtii vuorbádeamis. Mearreáigeohcama maŋŋel friddjan báhcán huksensajit sirdásit bistevaš ohcama várás.
   
   2.5. Huksensaji oastin dehe láigoheapmi
   
   Huksensajit, mat leat várrengieđahallamis, sáhttet ostojuvvot dehe láigohuvvot. Gávpegirji dehe eananláigosoahpamuš galgá vuolláičállojuvvot gieldda mearridan áiggi siste go huksensaji luobahanmearrádus oažžu láhkavuoimmi, juos earenomáš ákka vuođul ii leat leat sohppojuvvon eará ládje. Juos gávpegirjji dehe eananláigosoahpamuša dahkan ádjána almmá dohkálaš ákka haga, dahkkojuvvon mearrádus healbá ja gielddas lea riekti luobahit viessosaji nuppi ohccái. Várrenmáksu ii máhcahuvvo luobahanmearrádusa healbama dihte.*
   
   Oastis lea ovddasvástádus giddodaga ráhkadangoluin, gávpeváfisteaddji bálkkašumis, váriidfievrridanvearus ja lágačuorvungoluin.
   
   Fitnodathuksensajiid eananláigosoahpamušain láigoáigi lea eanemusat 30 jagi. Jahkásaš láigu lea 6 % huksensaji gávpehattis, mii lea čadnojuvvon láigosoahpamuša vuolláičállinbeaivvi dihttojuvvon eallingolloindeavssa čuokkeslohkui. Láigu dárkkistuvvo jahkásaččat, nu ahte dárkkistanindeaksa lea guđege jagi golggotmánu indeaksalohku. Indeaksa ii dárkkistuvvo vulos guvlui. Láigolaš sáhttá lotnut viessosaji dan maŋŋel, go huksengeatnegasvuohta lea devdojuvvon. Máksojuvvon jahkeláiggut eai buhttejuvvo maŋŋel go viessosadji lea ostojuvvome.
   
   Huksensaji oažžu rievttit ja geatnegasvuođat sohppojuvvojit loahpalaččat gávpegirjjis dehe eanaláigosoahpamušas. Gávpegirjjit ja eananláigosoahpamušat ráhkaduvvojit čuvvosa málliid mielde, muhto dárbbu mielde soahpamušeavttut sáhttet divvojuvvot.
   
   2.6. Huksengeatnegasvuohta ja soahpamušsáhkku
   
   Luobaheami oažžu čatnasa hukset huksenbáikái sajádatláva, huksenortnega ja dohkkehuvvon sárgosiid mieldásaš ođđavisttiid, maid oktiirehkenaston geardeviidodat lea unnimusat 60 % láva mieldásaš eanemushuksenrievttis. Visttit galget gárvvistuvvot golmma jagi siste gávpegirjji dehe eananláigosoahpamuša vuolláičállimis dan válmmašvuođa dássái, ahte huksendárkkistaneiseváldi sáhttá das dahkat eanangeavahan- ja huksenlága gáibidan dohkálaš atnuiváldingeahčadeami. Gielda sáhttá čálalaš ohcama vuođul, earenoamáš ákkaid geažil, mieđihit guhkideami huksenáigái.
   
   Huksengeatnegasvuođa rihkkumis berrojuvvo maŋŋonanáiggis soahpamušsáhkku. Soahpamušsáhkku vuvdojuvvon huksensajiide lea 30 % čuozáhaga gávpehattis mearreáiggi nohkama maŋŋel juohke álgi 12 mánu bajis, dassážii go huksengeatnegasvuohta lea devdojuvvon. Láigoviessosajiin gielddas lea riekti burgit eananláigosoahpamuša, juos láigolaš suostá ovdalis dárkkuhuvvon huksengeatnegasvuođa. Soahpamuša burgin galgá doaimmahuvvot golmma mánu siste dan rájes, go geatnegasvuođa deavdimii biddjon mearreáigi lea nohkan.
   
   2.7. Válljenráddjehus ja soahpamušsáhkku
   
   Oasti ii oaččo luobahit mearreviidodaga, mii lea gávppi čuozáhahkan, dehe das ráhkaduvvon eanansaji huksekeahtesin dehe váilevaččat huksejuvvon dásis viidáseappot, juos gielda ii atte dása čálalaš miehtama. Juos huksensadji luobahuvvo huksekeahtesin viidáseappot, oasti čatnasa váldit mielde čuoggá 2.6 eavttu luobahandokumentii. Dalle huksengeatnegasvuohta ja vejolaš soahpamušsáhkku sirdásit ođđa eaiggádii.
   
   Juos oasti luobaha mearreviidodaga, mii lea gávppi čuozáhahkan, dehe das ráhkaduvvon eanansaji soahpamuša vuostásaččat huksekeahtesin ovddos guovlluid, son lea geatnegas máksit gildii soahpamušsáhkkun gávpehatti meari guovttegeardásažžan.
   
   Gielda sáhttá beastit luobaheami oažžu juogo ollásit dehe muhtin oassái dás dárkkuhuvvon soahpamušsáhku máksimis.
   
   2.8. Geavahanulbmil
   
   Huksehusbearráigeahčus lea doaibmaváldi gieldit eanangeavahan- ja huksenlága 182 § vuođul huksenlobi vuostásaš geavahusa sáhku uhkiin dáhpáhusain, main lanjadat adnojuvvo huksenlobi vuostá.

Varaussopimusmalli
Kauppakirjamalli asuintontit
Kauppakirjamalli yritystontit
Maanvuokrasopimusmalli asuintontit
Maanvuokrasopimusmalli yritystontit