Arkisto

Kategoriat
14 joulukuun, 2021

Aluevaalit 2022 ja Lapin hyvinvointialueen valmistelu -tietopaketti

Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaalissa valittu aluevaltuusto.

Tietoa aluevaaleista vaalit.fi

Vaalipäivät ja äänestyspaikat / Válgabeaivvit ja jienastanbáikkit

Ennakkoäänestysaika kotimaassa 12.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.–15.1.2022.
Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022 klo 9.00–20.00.

Äänestyspaikat ja -ajat suomeksi (PDF)

Ovdajienasteapmi lea áigodagas 12.1–18.1.2022 ruovttueatnamis ja 12.–15.1.2022. olgoriikkain. Guovlluválggat doaimmahuvvojit sotnabeaivve 23.1.2022 dmu 9.00–20.00.

Jienastanbáikkit ja diibmoplána davvisámegillii (PDF)

kouluterveydenhuolto

Tietoa Lapin hyvinvointialueen valmistelusta

Tietoa saameksi

Lisäksi näissä kanavissa:
Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCOxNy_fQfznJNBR9yyhEGpg
Twitter: https://twitter.com/Lapinhyvinvoint
Facebook: https://www.facebook.com/lapinhyvinvointialue
Instagram: https://www.instagram.com/lapinhyvinvointialue/
LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/lapin-hyvinvointialue/

Muualla aluevaaleista:
Ylen aluevaalisivusto


Tiedote 17.12.2022

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko tulee perustumaan vahvaan demokratiaan

Lapin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on tehnyt esityksen hyvinvointialueen poliittisesta johtamisjärjestelmästä. Kyseessä on vasta esitys, joka menee vielä keväällä hyvinvointialueen aluevaltuuston käsittelyyn. Uusi valtuusto aloittaa työnsä maaliskuun alussa.

Poliittisessa organisaatiossa ylintä päätösvaltaa käyttää 59-henkinen aluevaltuusto, jonka lappilaiset valitsevat tammikuun aluevaaleissa. Muita lain vaatimia toimijoita ovat aluehallitus, johon tulisi 13-15 jäsentä, tarkastuslautakunta (13-15-jäsentä), aluevaalilautakunta (5 jäsentä), saamen kielen lautakunta (11-13 jäsentä) sekä nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvostot.

Näiden lisäksi esitetään kolmea 11-13-jäsenistä lautakuntaa, jotka olisivat hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, pelastus- ja valmiuslautakunta sekä osallisuus- ja asiakkuuslautakunta. Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta vastaisi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä yhteistyöstä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta edistäisi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Sen alaisuudessa toimisi 7-9-jäseninen yksilöasioiden jaosto, joka käsittelisi yksilöitä koskevia sote-palvelujen päätöksiä ja oikaisuvaatimuksia. Pelastus- ja valmiuslautakunta vastaisi pelastustoimesta sekä hyvinvointialueen varautumis- ja valmiusasioista.

Lautakuntien lisäksi perustettaisiin hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelukunta, jossa olisi edustaja jokaisesta kunnasta, Lapin liitosta ja Saamelaiskäräjiltä. Hyvinvointialuetta neuvottelukunnassa edustaisi hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta sekä aluehallituksen, aluevaltuuston, osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan ja saamen kielen lautakunnan puheenjohtajat. Neuvottelukunnassa olisi läsnäolo- ja puheoikeus muun muassa hyvinvointialuejohtajalla, kunnanjohtajilla ja maakuntajohtajalla.

Saamen kielen lautakunnan jäsenmäärästä ja tehtävistä neuvotellaan Saamelaiskäräjien kanssa. Lautakunnan jäsenten tulee olla saamenkielisiä. Vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä on nimettävä Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä siten, että kyläkokous esittää näistä yhtä henkilöä.

Virkamiehistä koostuva väliaikainen valmistelutoimielin eli vate on valmistellut luottamuselimiä koskevan esityksensä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän kanssa. Vaten puheenjohtaja Jari Jokelan mukaan ehdotukselle on vahva tuki poliittiselta seurantaryhmältä ja suurimpien puolueiden piirijärjestöiltä.

Useammalla lautakunnalla varmistetaan, että työmäärä ei kasaannu liikaa aluehallituksen harteille varsinkaan näin alkuvaiheessa, kun päätettäviä asioita on tavallista enemmän. Lisäksi lautakuntien määrällä ja kohtuullisen isolla jäsenmäärällä voidaan varmistaa, että luottamushenkilöitä on mukana koko maantieteellisesti laajalta alueelta.

Lautakuntiin on päädytty, sillä niissä voi olla valtuutettujen lisäksi myös muita henkilöitä. Esimerkiksi valiokunnat koostuisivat vain valtuutetuista. Nyt esitetyssä mallissa vain puolet lautakuntien jäsenistä tulisi olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, ja sääntö ei koskisi lainkaan aluevaalilautakuntaa tai saamen kielen lautakuntaa.

Vate valmistelee yhteistyössä poliittisen seurantaryhmän kanssa tulevalle valtuustolle esityksen myös hallintosäännöstä, jossa määritellään tarkemmin sekä poliittisten toimielinten että johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja vastuut.

 Lisätietoja väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lshp.fi, 040 532 3998

Laapi pyereestvaijeemkuávlu miärádâstoohâm vuáđuduvá noonâ demokratian

Laapi pyereestvaijeemkuávlu koskâpuddâsâš valmâštâllâmtoimâorgaan lii toohâm iävtuttâs pyereestvaijeemkuávlu poolitlii jođettemvuáháduvâst. Koččâmušâst lii eskân iävtuttâs, mii mana vala kiđđuv pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ kieđâvušmân. Uđđâ stivrâ aalgât pargos njuhčâmáánu aalgâst.

Poolitlii ornijduumeest alemuu meridemvääldi kiävttá 59 ulmuu kuávlustivrâ, mon Laapi ulmuuh väljejeh uđđâivemáánu kuávluvaaljâin. Eres laavâ vaattâm tuáimeeh láá kuávluhaldâttâs, mast liččii 13-15 jesânid, tarkkumlävdikodde (13-15-jesânid), kuávluvaljâlävdikodde (5 jeessân), sämikielâ lävdikodde (11-13 jesânid) sehe nuorâistivrâ já puárásij- já vádulâšrääđih.

Tai lasseen iävtutteh kulmâ 11-13 jeessân lävdikode, moh liččii pyereestvaijeem- já oovtâstpargolävdikodde, kááijum- já kiärgusvuotâlävdikodde sehe kuáskulâš- já äššigâslävdikodde. Pyereestvaijeem- já oovtâstpargolävdikodde västidičij pyereestvaijeem, tiervâsvuođâ já torvolâšvuođâ oovdedmist sehe oovtâstpargoost kieldâiguin já eres čonâsjuávhuiguin. Kuáskulâš- já äššigâslävdikodde ovdedičij ässei vaiguttemmáhđulâšvuođâid. Ton vyelni toimâččij 7-9 jeessân ovtâskâsaašij juávus, mii kieđâvušâččij ovtâskâs ulmuid kyeskee soti-palvâlusâi miärádâsâid já vuoigimvátámâšâid. Kááijum- já kiärgusvuotâlävdikodde västidičij kááijumtooimâst sehe pyereestvaijeemkuávlu varriidâttâm- já kiärgusvuotâaašijn.

Lävdikuudij lasseen vuáđudiččii pyereestvaijeemkuávlu já kieldâi ráđádâllâmkode, mast ličij ovdâsteijee jyehi kieldâst, Laapi littoost já Sämitiggeest. Pyereestvaijeemkuávlu ráđádâllâmkoddeest ovdâstiččii pyereestvaijeem- já oovtâstpargolävdikodde sehe kuávluhaldâttâs, kuávlustiivrâ, kuáskulâš- já äššigâslävdikode já sämikielâ lävdikode saavâjođetteijeeh. Ráđádâllâmkoddeest ličij mieldiorroom- já sárnumvuoigâdvuotâ eereeb iärrás pyereestvaijeemkuávluhoovdâst, kieldâhoovdâin já eennâmkoddehoovdâst.

Sämikielâ lävdikode jeessânmeereest já pargoin ráđádâlloo Sämitiggijn. Lävdikode jesâneh kalgeh leđe sämikielâliih. Ucemustáá 40 prosenttid lävdikode jesânijn kalga nomâttiđ Sämitige sehe Nuorttâlij sijdâčuákkim oovdânpyehtim ulmuin tienuuvt, ete sijdâčuákkim oovdânpuáhtá tain oovtâ ulmuu.

Virgeulmuin šaddee koskâpuddâsâš valmâštâllâmtoimâorgaan ađai vate lii valmâštâllâm luáttámušorgaanáid kyeskee oovdânpyehtim čoovgâ oovtâstpargoost pyereestvaijeemkuávlu poolitlii čuávvumjuávhoin. Vate saavâjođetteijee Jari Jokela mield iävtuttâsân lii noonâ toorjâ poolitlii čuávvumjuávhust já stuárráámus piäláduvâi pirrâdâhseervijn.

Maŋgáin lävdikuddijn visásmittoo tot, ete pargomeeri ij čoggâšuu liijkás kuávluhaldâttâs ärdei oolâ eromâšávt návt algâmuddoost, ko meridemnáál ääših láá eenâb ko táválávt. Toos lasseen lävdikuudij mere já koskâvuođâlávt stuorrâ jeessânmere vievâst puáhtá visásmittiđ, ete luáttámušulmuuh láá mieldi oles eennâmtieđâlávt vijđes kuávlust.

Lävdikuudijd láá meridâm, tastko tain pyehtih airâsij lasseen leđe meid eres ulmuuh. Ovdâmerkkân váljukuudijn liččii tuš airâseh. Tääl iävtuttum maalist tuš peeli lävdikuudij jesânijn kolgâččij leđe airâseh tâi väriairâseh, já njuolgâdus ij kuoskâččii ollágin kuávluvaljâlävdikoodán tâi sämikielâ lävdikoodán.

Vate valmâštâl oovtâstpargoost poolitlii čuávvumjuávhoin puáttee stiivrân iävtuttâs meid haldâttâhnjuolgâdusâst, mast miäruštâleh tärhibeht sehe poolitlij toimâorgaanij já jođetteijee virgehaldâšeijei pargoid já ovdâsvástádâsâid.

 

Lasetiäđuh koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaan saavâjođetteijee Jari Jokela, jari.jokela@lshp.fi, 040 532 3998

 


Ohjekeskuksen kategoriat:

Kategoriat