Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat tärkeitä alueemme paikallistaloudelle

Kiinnostus kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun, vuodesta 2019 kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia. Koronavuodet tekivät erityisen piikin retkeilyn suosioon, ja käyntimäärät ovatkin jonkin verran tasoittuneet.

– On hyvä asia, että käyntimäärien kasvu on tasaantunut. Näin pystymme paremmin huolehtimaan siitä, että kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteidemme palveluvarustus vastaa käyntimääriä. Tavoitteenamme on, että retkeilijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Kansallispuistojen rahoitus pienenee tänä vuonna, mutta tavoitteena on, että vaikutukset retkeilijöiden palveluihin kansallispuistoissa olisivat mahdollisimman vähäiset.

Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat tärkeitä paikallistaloudelle, ja valtion sijoittama rahasumma palautuukin takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden peruspalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.

Vuonna 2023 paikallistaloudellisesti merkittävin oli Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (69,7 milj. euroa). Kävijöitä oli 584 000.

Kilpisjärvi – Käsivarsi ( 14,7 milj. euroa ) alueella kävijöitä oli 114 600.

Lähde: Metsähallituksen ASTA-asiakastietojärjestelmä

Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi.

Lue lisää https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/taloushyotyja-luonnosta/